Kaupunkien ilmasto * Текст для чтения

Тематический текст на упрощенном финском среднего уровня сложности

Kaupungistuminen voimistuu tulevien vuosien aikana. Jo nyt yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Maailman väestönkasvusta noin 90 % tapahtuu kaupungeissa. Avaruudesta katsottuna maapallon suurkaupungit erottuvat kellertävinä kupuina. Kuvut syntyvät lämmöstä ja saasteista, ne ovat saastepilviä. Kaupunkiin syntyykin oma ilmasto, johon vaikuttaa ihmisten toiminta. Kaupungin lämpötila, sademäärä ja tuuli olosuhteet ovat erilaiset kuin kaupunkia ympäröivällä maaseudulla.

Kaupungeissa on läpi vuoden lämpimämpää kuin maaseudulla. Miljoonakaupungeissa lämpötila voi olla jopa viisi astetta korkeampi kuin maalla. Kaupungeissa myös sataa enemmän kuin niiden ulkopuolella. Sademäärä on 5-10 % suurempi kuin maaseudulla. Ero on suurin arkipäivinä, jolloin kaupunki on lämpimämpi kuin viikonloppuna. Myös tuuliolosuhteet ovat erilaiset. Kaupungissa tuulee keskimäärin vähemmän kuin maaseudulla, mutta tuulet tulevat kaikilta suunnilta ja tuulenpuuskat ovat huomattavasti voimakkaampia.

Kaupunkien lämpimään ilmastoon vaikuttaa viisi tekijää. Ensinnäkin kaupunki imee auringonsäteilyä: rakennusten betoni ja katujen asvaltti sitovat lämpöä enemmän kuin luonnonmaasto. Kaupunki myös tuottaa lämpöä: ilma lämpenee, kun teollisuus ja liikenne polttavat fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä. Kolmanneksi lämpöä varastoituu vesistöihin, kun tehtaiden päästöt ja jäähdytysvedet johdetaan vesistöihin: vesi säilyttää lämmön maata paremmin. Koska kaupungeissa on paljon korkeita taloja, lämpö ei pääse haihtumaan. Suorat seinät antavat lämpöä toisilleen. Vaikka lämpöä haihtuisikin, se jää kuitenkin kaupungin yllä olevan kuvun alle. Ilmansaasteet muodostavat kaupungin yläpuolelle kerroksen, joka jarruttaa lämmön haihtumista.

Ilman lämpö ja saasteet voivat lisätä kaupungin sademäärää jopa 10 %. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja muodostaa pilviä, jotka satavat. Kaupungin pilvipeitto voi olla jopa 10 % paksumpi kuin maaseudun. Siksi aurinkoisia päiviä on kaupungissa vähemmän kuin maalla. Kaupunki-ilmassa on paljon pölyä ja muita hiukkasia₉ joiden ympärillä kosteus tiivistyy sadepisaroiksi. Ilmansaasteista aiheutuvaa sadetta sanotaan happosateeksi. Kaupungeissa on kuitenkin kuivempaa kuin maalla, koska sadevesi johdetaan suoraan viemäreihin. Siksi sadevesi ei myöskään pääse viilentämään kaupungin ilmastoa ja kaupunki-ilma pysyy lämpimämpänä kuin maalaisilma. Sateen lisäksi pölyhiukkaset aiheuttavat kaupunkeihin muita alueita enemmän sumua. Kun sumuun sekoittuu saasteita, syntyy niin sanottu smog eli savusumu.

Kaupunki-ilmassa olevia saasteita ovat muun muassa rikkidioksidi ja otsoni. Niitä pääsee ilmaan esimerkiksi autojen pakokaasuista sekä energiatuotannon saasteista. Otsonin määrä voi kasvaa ihmiselle vaaralliseksi. Saasteongelmaa on vaikea ratkaista. Päästöjä pitäisi vähentää radikaalisti. Lisäksi kasvillisuutta pitäisi olla enemmän. Kaupunkeihin perustetaankin yhä useampia puistoja ja viheralueita. Yksi suuri puu haihduttaa yhden kesäpäivän aikana useita satoja litroja vettä; näin ilmankosteus kasvaa ja ilma viilenee. Puut tyynnyttävät myös tuulta ja vähentävät tehokkaasti ilmansaasteita. Näin kaupungin ilmanlaatua voidaan parantaa. Mutta myös erilaisia päästöjä pitäisi vähentää.

Ib Salomon: Suurkaupunkien urbaani ilmasto. Lämpöä, sateita ja saasteita.

Tieteen Kuvalehti 6/1996. Lyhennetty ja mukailtu.

Слова:

kaupungistuminen — урбанизация, то есть процесс, при котором все больше жителей живет в городах

kellertävä — желтеющий

kupu — (здесь) купол

sademäärä — количество осадков

tuulipuuskat — порывы ветра

haihtua — рассеиваться (например, о тепле)

haihduttaa — рассеивать

pölyhiukkaset — частицы пыли

saasteet — загрязнения, загрязняющие вещества

päästöt — выбросы

Источник: Järvinen, Lumme «Lue ja opi suomeksi»