Avaruus * Космос | Финляндия: язык, культура, история Текст на упрощенном финском языке (selkokieli), посвященный астрономии в самом широком смысле.
НЕ ЗАБУДЬТЕ ПОМОЧЬ САЙТУ МАТЕРИАЛЬНО - БЕЗ ВАШЕЙ ПОДДЕРЖКИ ОН СУЩЕСТВОВАТЬ НЕ СМОЖЕТ!

Avaruus * Космос

Taivaalla näkyvät valopisteet ovat kaukana olevia tähtiä.


Текст на упрощенном финском языке (selkokieli), посвященный астрономии в самом широком смысле.


Taivaalla näkyy yöllä pieniä valopisteitä. Ne ovat tähtiä. Tähdet muodostavat erilaisia kuvioita: suoria viivoja, kaaria, kolmioita ja neliöitä. Jo tuhansia vuosia sitten ihmiset antoivat tähtikuvioille nimiä.

Otava. Большой Ковш, часть созвездия Большая Медведица.

Tutuin tähtikuvio on Otava. Otavassa on seitsemän tähteä, ja se muistuttaa kauhaa. Otava ei ole varsinainen tähdistö, vaan se on osa Ison karhun tähdistöä.

Tähdistöt eivät ole tähtien muodostamia kuvioita. Tähdistöt ovat erikokoisia alueita taivaalla. Jokaisessa tähdistössä on kirkkaita ja himmeitä tähtiä. Tähdet ovat yleensä eri etäisyyksillä Maasta. Ne näkyvät vain sattumalta samassa suunnassa.

Tähdistön kirkkaimmat tähdet muodostavat yleensä kuvion, jolle on annettu nimi kauan sitten. Ihmiset ovat nähneet tähtikuvioissa erilaisia olentoja: jumalia, taruhahmoja ja eläimiä. Tähdistöille on annettu nimet näiden olentojen mukaan.

Useimmat tähdistöt eivät muistuta hahmoa, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä. Esimerkiksi Ison karhun tähdistö ei näytä karhulta. Jotkut tähdistöt ovat esikuvansa näköisiä. Sellainen tähdistö on esimerkiksi Leijona.

Leijonan tähdistö muistuttaa hieman suurta kissapetoa.

Jotkut tähdistöt ovat saaneet nimensä tähtitieteellisiltä havaintolaitteilta. Taivaalla on esimerkiksi sekstantti, oktantti ja kaukoputki. Ne eivät näy Suomesta.

Tähdet liikkuvat hyvin hitaasti. Siksi tähtikuviot näyttävät samanlaisilta tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi muinaisessa Egyptissä tähdistöt nähtiin samanlaisina kuin nykyisin.

Joskus tähtien joukossa näkyy valopisteitä,jotka liikkuvat päivien ja viikkojen kuluessa. Ne ovat planeettoja, jotka kiertävät Aurinkoa.

Tähtitaivas ei näytä aina samanlaiselta, sillä taivas pyörii hitaasti. Tähdet näyttävät nousevan idästä ja laskevan länteen. Samalla tavalla Aurinkoja Kuu näyttävät liikkuvan taivaalla.

Todellisuudessa tähdet eivät liiku, vaan Maa pyörii akselinsa ympäri. Yhteen Maan pyörähdykseen kuluu aikaa yksi vuorokausi. Maan akseli osoittaa kohti Pohjantähteä. Siksi Pohjantähti näyttää pysyvän taivaalla paikallaan.

Koska Maa pyörii hitaasti, myös tähdet näyttävät liikkuvan hitaasti. Tähtitaivaan liikkeen huomaa vain silloin, jos kirkas tähti näkyy lähellä puunlatvaa. Silloin tähden hitaan liikkeen voi nähdä.

Koska Maa pyörii, tähtitaivaan asento muuttuu. Illalla katsomme eri suuntaan kuin aamulla. Siksi aamuyöllä näkyy eri tähdistöjä kuin illalla ja yöllä.

Samalla kun Maa pyörii, se kiertää Auringon ympäri. Yhteen Maan kierrokseen Auringon ympäri kuluu aikaa yksi vuosi.

Koska Maa kiertää Aurinkoa, Aurinko näyttää liikkuvan. Sen suunnassa on eri vuodenaikoina eri tähtiä ja tähdistöjä.

Aurinko on niin kirkas, että sitä ei voi nähdä yhtä aikaa tähtien kanssa. Öisin kuitenkin näkyy eri vuodenaikoina eri tähdistöjä. Auringon suunnassa olevat tähdistöt eivät näy ollenkaan, mutta toisella puolella taivasta olevat tähdistöt näkyvät hyvin.

Syysöinä taivaalla näkyy eri tähdistöjä kuin talviöinä ja kevätöinä. Kesäöinä on niin valoisaa, että tähtiä ei näy ollenkaan.

Tähtikartta. Карта звездного неба.

Tähtitaivaasta on tehty karttoja samaan tapaan kuin maapallosta. Tähdet on merkitty tähtikarttoihin erikokoisina palloina. Pallojen koko ei kerro tähtien kokoa, vaan tähtien kirkkauden.

Mitä kirkkaampana tähti näkyy taivaalla, sitä isompi pallo kuvaa tähteä kartalla. Tähtikarttoihin on yleensä merkitty viivoja, jotka yhdistävät tähdistön kirkkaimmat tähdet. Tähtikarttoihin on merkitty tähdistöjen nimet. Joskus kartoissa on myös kirkkaimpien tähtien nimet.

Eri vuorokauden aikoina ja eri vuodenaikoina näkyy eri tähdistöjä. Siksi eri aikoina täytyy käyttää eri karttoja.

Tarkempiin tähtikarttoihin on merkitty tähtijoukkoja, kaasusumuja ja galakseja. Ne ovat yleensä niin himmeitä, että ne voi nähdä taivaalla vain kaukoputkella.

Tähdet ovat hyvin erilaisilla etäisyyksillä Maasta. Yleensä saman tähdistön tähdet ovat kaukana toisistaan. Vain joissakin tähdistöissä osa tähdistä on lähellä toisiaan.

Tähdet ovat niin kaukana Maasta, että niiden etäisyyksiä ei mitata kilometreissä. Tähtitieteessä etäisyyden mittana on valovuosi. Yksi valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Valon nopeus on niin suuri, että yksi valovuosi on hyvin pitkä matka. Yksi valovuosi on noin 9,5 biljoonaa kilometriä.

Lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti on noin neljän valovuoden etäisyydellä. Sen nimi on Proxima Centauri. Proxima Centauri ei näy Suomesta, koska se on eteläisellä taivaalla. Useimmat yötaivaalla näkyvät tähdet ovat kymmenien tai satojen valovuosien päässä.

Paljain silmin näkyy noin 2 000 tähteä. Himmeiden tähtien näkemiseen tarvitaan kaukoputki. Tähtikaukoputkessa on linssi tai peili, joka kerää tähdistä tulevaa valoa.

Kaukoputki. Телескоп.

Jos kaukoputkessa on linssi, sitä sanotaan linssikaukoputkeksi. Jos kaukoputkessa on peili, sitä sanotaan peilikaukoputkeksi.

Suurempi linssi tai peili kerää enemmän valoa kuin pieni linssi tai peili. Kaikkein suurimmat kaukoputket ovat peilikaukoputkia.

Kaukoputken linssin tai peilin tehtävänä on kerätä mahdollisimman paljon valoa. Isommalla kaukoputkella näkyy enemmän tähtiä. Useimmat tähtitaivaan kohteet ovat hyvin himmeitä. Siksi tähtitieteilijöiden käyttämissä kaukoputkissa peilin läpimitta voi olla monta metriä.

Tähtiharrastajat käyttävät pienempiä kaukoputkia. Niissä on yleensä linssi tai peili, jonka läpimitta on 10 tai 20 senttimetriä.

Jos kiinnostuu tähdistä, ei kannata heti hankkia kaukoputkea. Tähtitaivaaseen voi tutustua ensin paljain silmin Tähtikartan avulla kannattaa opetella tunnistamaan tähdistöt.

Seuraavaksi tähtiä voi katsella kiikarilla. Kiikarilla näkyy paljon erilaisia kohteita. Kuun pinnalla erottuu kraattereita. Kiikarilla voi nähdä myös Jupiterin kuut. Monet tähtijoukot näkyvät kiikarilla paremmin kuin kaukoputkella.

Sitten kun tähdistöt ovat tuttuja ja tähtitaivaalta osaa etsiä erilaisia kohteita, voi harkita kaukoputken hankintaa.

Tähdet näyttävät taivaalla pieniltä valopisteiltä, mutta ne ovat valtavia kaasupalloja. Tähdet ovat hyvin kuumia, ja siksi ne loistavat kirkkaasti.

Tähtien sisällä tapahtuu ydinreaktioita, joissa vety muuttuu heliumiksi. Sitä sanotaan fuusioksi. Ydinreaktioissa vapautuu energiaa, joka saa tähdet säteilemään.

Myös Auringon sisällä tapahtuu ydinreaktioita. Siksi se loistaa niin kirkkaasti. Ilman Auringon valoa ja lämpöä Maassa ei voisi olla elämää.

Tähdet eivät ole ikuisia. Tähdet syntyvät, elävät elämänsä ja lopulta kuolevat.

Tähdet syntyvät kaasusta, jota on tähtienvälisessä avaruudessa. Kaasu on kerääntynyt pilviksi, joista voi syntyä uusia tähtiä.

Kun pilvessä oleva kaasu alkaa tiivistyä, sen lämpötila nousee. Vetovoima vetää kaasua kasaan, jolloin siitä tulee tiheämpää ja kuumempaa.

Kaasupilven sisällä syntyvää tähteä sanotaan prototähdeksi. Lopulta lämpötila nousee prototähden sisällä niin korkeaksi, että ydinreaktiot voivat käynnistyä. Lämpötila on silloin miljoonia asteita.

Kun tähti alkaa säteillä, se puhaltaa ylimääräisen kaasun pois. Silloin tähti tulee näkyviin kaasupilven sisältä ja alkaa loistaa kirkkaasti.

Yhdestä kaasupilvestä syntyy useita tähtiä. Kun tähdet alkavat loistaa, ne muodostavat uuden tähtijoukon. Tällaista joukkoa sanotaan avoimeksi tähtijoukoksi.

Avoimeen tähtijoukkoon voi kuulua kymmeniä tai satoja tähtiä. Joukossa olevat tähdet liikkuvat kauemmas toisistaan, joten vähitellen tähtijoukko hajoaa. Tähdet karkaavat avaruuteen.

Siksi useimmat tähtijoukot ovat vain kymmenien tai satojen miljoonien vuosien ikäisiä. Se on lyhyt aika verrattuna tähtien koko elinikään, joka voi olla miljardeja vuosia.

Taivaalla on myös pallomaisia tähtijoukkoja. Niissä on tähtiä paljon enemmän kuin avoimissa tähtijoukoissa. Pallomaisessa tähtijoukossa voi olla yli satatuhatta tähteä.

Pallomaiset tähtijoukot ovat hyvin tiheitä. Siksi ne eivät hajoa. Pallomaiset tähtijoukot ovat yleensä hyvin vanhoja. Niiden ikä voi olla yli 10 miljardia vuotta.

Myös Aurinko on syntynyt tähtienvälisessä kaasupilvessä. Kauan sitten Aurinko kuului avoimeen tähtijoukkoon. Tähtijoukko on hajonnut jo aikoja sitten.

Suurin osa tähdistä on kaksoistähtiä. Silloin kaksi tähteä kiertää toisiaan. Jotkut tähdet ovat moninkertaisia. Silloin toisiaan kiertäviä tähtiä on kolme tai useampia.

Tähdet ovat erivärisiä. Kuumimmat tähdet ovat sinisiä. Viileimmät tähdet ovat punaisia. Aurinko on keltainen tähti.

Kun vastasyntynyt tähti on alkanut loistaa, se on usein hyvin aktiivinen. Tähti voi olla muuttuva tähti. Silloin sen kirkkaus vaihtelee. Vähitellen tähti rauhoittuu ja asettuu pääsarjaan.

Pääsarja on tähtien kehitysvaihe, jossa tähti säteilee vakaasti. Silloin tähdessä ei tapahdu suuria muutoksia. Aurinko on tällä hetkellä pääsarjassa.

Suurilla tähdillä pääsarja kestää vain joitakin miljoonia vuosia. Pienillä tähdillä pääsarja voi kestää kymmeniä miljardeja vuosia.

Vaikka suurissa tähdissä on paljon ainetta, ydinreaktiot kuluttavat sitä nopeasti. Siksi suurten tähtien elinikä on lyhyempi kuin pienten tähtien.

Aurinko on keskikokoinen tähti, joten sen pääsarjavaihe kestää melkein kymmenen miljardia vuotta.

Tähden pääsarjavaihe päättyy, kun tähden ydinpolttoaine alkaa loppua. Silloin tähden kirkkaus voi vaihdella. Tähti on taas muuttuva tähti. Tähden kohtalo riippuu sen koosta.

Aurinko on melko pieni tähti. Kun vety loppuu pienen tähden sisältä, se laajenee paljon suuremmaksi. Tähdestä tulee punainen jättiläinen.

Sitten osa tähdestä leviää avaruuteen. Tähden ydinreaktiot sammuvat, ja sen ympärille muodostuu planetaarinen sumu.

Planetaarisen sumun keskellä on pieni tähden jäänne. Sitä sanotaan valkoiseksi kääpiöksi, koska se hohtaa kirkkaasti. Valkoinen kääpiö on Maan kokoinen.

Planetaarinen sumu laajenee ja hajoaa vähitellen kokonaan. Lopulta valkoinen kääpiö jäähtyy ja muuttuu valottomaksi.

Jos tähti on Aurinkoa suurempi, se kuluttaa vetyä paljon nopeammin. Aurinkoa suuremmalta tähdeltä vety loppuu muutamassa miljoonassa vuodessa.

Silloin tähti alkaa käyttää polttoaineena muita aineita. Tähden sisällä syntyy erilaisia aineita, esimerkiksi happea, hiiltä ja piitä. Lopulta tähden keskellä on rautaa.

Rauta ei enää kelpaa polttoaineeksi. Silloin tähden sisus luhistuu kasaan ja ulko-osat räjähtävät avaruuteen.

Kuolevasta tähdestä tulee supernova. Supernovaräjähdyksessä lämpötila on niin korkea, että silloin syntyy myös rautaa raskaampia aineita.

Supernovaräjähdys voi hajottaa koko tähden. Silloin jäljelle jää vain laajeneva kaasupilvi. Sitä sanotaan supernovajäänteeksi.

Supernovajäänteen kaasussa on tähden sisällä muodostuneita aineita. Ne leviävät avaruuteen ja sekoittuvat tähtienväliseen kaasuun. Kaasusta tiivistyy uusia tähtiä.

Usein kaasusta tiivistyy myös tähtiä kiertäviä planeettoja. Sillä tavoin aurinkokunta on syntynyt. Kaikki Maassa ja ihmisissä oleva aine on joskus ollut tähtien sisuksissa.

Räjähtävän tähden sisus voi myös tiivistyä neutronitähdeksi. Neutronitähden läpimitta on vain
kymmenen kilometriä. Neutronitähdet ovat hyvin tiheää ainetta. Ne voivat painaa yhtä paljon kuin Aurinko.

Neutronitähdet pyörivät hyvin nopeasti, ja niillä on voimakas magneettikenttä. Magneettikentän ansiosta neutronitähden säteily muodostaa kaksi kapeaa keilaa. Jos keilat sattuvat osumaan Maan suuntaan, taivaalla näkyy nopeasti vilkkuva tähti. Silloin neutronitähteä sanotaan pulsariksi.

Joskus tähden sisus luhistuu niin tiiviiksi, että siitä tulee musta aukko. Mustan aukon vetovoima on niin suuri, että edes valo ei pääse siitä pakoon. Siksi musta aukko ei säteile lainkaan. Sen vuoksi mustia aukkoja on vaikea löytää.

Jos mustan aukon lähellä on kaasua, se joutuu lopulta mustan aukon sisään. Kaasu muodostaa ensin aukon ympärille pyörteen, jota sanotaan kertymäkiekoksi.

Ennen kuin kaasu katoaa mustaan aukkoon, se kiertää aukkoa suurella nopeudella. Silloin kaasu kuumenee ja lähettää säteilyä. Mustia aukkoja voidaan etsiä kertymäkiekon säteilyn avulla.

Aurinko on tähti. Se on samanlainen kaasupallo kuin yötaivaalla näkyvät tähdet.


Слова и выражения:

Скрытый текст

aikoja sitten – давным-давно

aurinkokuntaсолнечная система, планетная система (если речь про другие звёзды)

eiskuvaпрообраз

elinikäсрок жизни, время жизни

etäisyys (etäisyykse-)удаление, расстояние

fuusioслияние, ядерный синтез

hankintaприобретение

hankkiaприобретать

happi (happe-)кислород

heliumгелий

hiiliуглерод

himmeäтусклый

jäänneреликт, остаток

kaariдуга

kaukoputkiтелескоп

kauhaковш

kerätä (kerää-)собирать

keskikokoinenсреднего размера 

kiikariбинокль

kissapeto – дословно: кошачий хищный зверь

kuvioфигура, узор

kääpiöкарлик

laajeta (laajene-)расширяться

luhistua kasaan – съёжиться в кучу

lähinсамый близкий, ближайший

läpimittaдиаметр

muodostaaобразовывать, формировать

musta aukkoчерная дыра

muuttuva tähtiпеременная звезда [звезда, яркость которой изменяется со временем в результате происходящих в её районе физических процессов]

olentoсущество

OtavaБольшой Ковш созвездия Большая Медведица

paljain silmin невооруженным взглядом (то есть у финнов: “голыми глазами”, если дословно)

pallomainenшарообразный

piiкремний

pääsarjaглавная последовательность (дословно: главная серия) [стадия эволюции звёзд]

sammuaгаснуть 

sattumaltaслучайно

supernovaсверхновая

säteilläизлучать

säteilyизлучение

taruhahmoмифологический образ (существо)

tiivistyäсжиматься, уплотняться

tunnistaa узнавать, опознавать

tähdistöсозвездие

tähti (tähde-)звезда

tähtijoukkoзвездное скопление

tähtikuvioсозвездие, звездная фигура

valotonне излучающий света

varsinainenподлинный, настоящий

vastasyntynytноворожденный, только что родившийся

vetovoimaсила притяжения

vetyводород

viivaлиния

ydinreaktioядерная реакция

ylimääräinenлишний

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: https://www.suomesta.ru/2021/05/12/avaruus-kosmos/

Добавить комментарий

Ваш адрес электронной почты не будет опубликован.