НЕ ЗАБУДЬТЕ ПОМОЧЬ САЙТУ МАТЕРИАЛЬНО - БЕЗ ВАШЕЙ ПОДДЕРЖКИ ОН СУЩЕСТВОВАТЬ НЕ СМОЖЕТ!

Mitä löytyy menneisyydestämme? * Текст для чтения

Текст для чтения на упрощенном финском языке среднего уровня сложности.


Kuinkahan monta sukupolvea Suomi on tarvinnut siihen, että maa on kehittynyt teknologiaparatiisiksi, jossa perussuomalaisen kourassa on viinapullon sijasta kännykkä? On jännittävää tietää, mitä oman suvun esivanhemmat tekivät ja mitä heidän kotipaikallaan tapahtui historian suurissa käänteissä.

Suuriksi käänteiksi voidaan lukea suomalaisuuden nousun pyörteissä 1800-luvun alun toiminta, johon vaikuttivat sellaiset voimahahmot kuin J. V. Snellman, Johan Ludvig Runeberg ja Elias Lönnrot. Vuosisadan loppupuolella samanlaisesta kuohunnasta nousivat Venäjän valtaa vastaan taistelemaan nuorsuomalaiset, joiden keskeisiin vaikuttajiin kuuluivat 1860-luvulla syntyneet P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio, K. J. Ståhlberg, Eero Erkko, Jean Sibelius ja Axel Gallén.

1950-luvulla syntyneiden suomalaisten isovanhempien eläessä 1900-luvun alussa suuria mullistuksia olivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, itsenäistyminen ja kansalaissota. Heidän vanhempiensa sukupolven kohtalonhetket taas elettiin sotavuosina 1939—1944. 1950-luvulla syntyneiden ikäpolvi on nähnyt 1960-luvun suuren rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen, kokenut Kekkosen ajan ja tuntenut kasinotalouden huuman mutta kestänyt myös lamavuosien masennuksen. Nykypolvi on nähnyt Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja globalisaation sekä sitä vastustavat aktivistit.

Vahvat historialliset tapahtumat jättävät jälkensä myös yksityiseen sukuhistoriaan. Miten vapauttavaa olikaan, kun Neuvostoliiton romahdus sai isät ja isoisät kertomaan, mitä he nuorina miehinä olivat rintamalla kokeneet. Sodasta tuli näin osa sukupolvien yhteistä historiaa. Sukupolvi, joka ei muistojen kipeyden takia kerro niitä eteenpäin, heikentää seuraavan polven kykyä samastua edellisten kokemuksiin.

Aina ei kertomuksissa tarvitse esiintyä talvisodan kaltaisia kansakunnan kohtalonhetkiä tai pulan ja jälleenrakentamisen draamaa. Jopa kossupullon tai Nokian kännykän tapaiset merkkituotteet kertovat oman osansa elämän käänteistä. Niidenkin kautta kiinnitymme edellisten sukupolvien pitkään ketjuun.


Из книги Heli Lumme «Lue ja opi suomeksi-2».

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: https://www.suomesta.ru/2018/12/15/mita-loytyy-menneisyydestamme-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш адрес электронной почты не будет опубликован.