НЕ ЗАБУДЬТЕ ПОМОЧЬ САЙТУ МАТЕРИАЛЬНО - БЕЗ ВАШЕЙ ПОДДЕРЖКИ ОН СУЩЕСТВОВАТЬ НЕ СМОЖЕТ!

Lapsen psyykkinen kehitys * Текст для чтения


Текст для чтения среднего уровня сложности.


Pienestä lapsesta kasvaa aikuinen. Hän kehittyy fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Fyysinen kehitys tarkoittaa, että ihmisen vartalo kehittyy: hänen pituutensa kasvaa, paino nousee ja hän oppii esimerkiksi kävelemään. Psyykkinen kehitys tarkoittaa, että ihminen oppii ajattelemaan ja ymmärtämään erilaisia asioita. Sosiaalinen kehitys tarkoittaa, että ihminen oppii elämään yhdessä muiden kanssa.

Jokainen ihminen on yksilö. Se tarkoittaa, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen eli maailmassa ei ole ketään toista aivan samanlaista ihmistä. Siksi ihmiset kehittyvät eri tavoin: joku kasvaa pitkäksi, toinen jää lyhyeksi; joku oppii puhumaan jo vuoden ikäisenä, mutta toinen vasta kaksivuotiaana. On normaalia, että ihmiset oppivat erilaisia asioita eri ikäisinä. Yleensä tytöt kehittyvät sekä fyysisesti että psyykkisesti nopeammin kuin pojat.

Aivan pikkuvauvana lapsi elää symbioosissa hoitajan kanssa. Symbioosi tarkoittaa, ettei lapsi voi tehdä mitään ilman hoitajaa, ei edes syödä. Jos hoitajaa ei olisi, lapsi kuolisi. Kun lapsi kasvaa, hoitajan ja lapsen symbioottinen suhde purkautuu. Lapsi alkaa ymmärtää, että hän on oma itsensä eikä osa hoitajaa.

Kun lapsi on noin yhden vuoden ikäinen, hän oppii kävelemään. Samaan aikaan hänen aivonsa ovat jo niin kehittyneet, että hän pystyy erottamaan puheesta joitakin sanoja. Hän osaa sanoa joitakin yksittäisiä sanoja, jotka liittyvät siihen, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Lapsen ensimmäisiä sanoja voivat olla esimerkiksi äiti, isä ja maito. Lapsen ajattelu on 1-vuotiaana vielä hyvin paljon sidoksissa siihen, mitä hän ympäristössään havaitsee ja kokee, eli ajattelu on konkreettista. Kaksivuotiaana lapsi alkaa liikkua enemmän ja leikkiä erilaisilla tavaroilla. 0-2-vuotiaan kehitysvaihetta sanotaan sensomotoriseksi (= aistimisen ja liikkumisen) kaudeksi.

2-4-vuotiaana lapsi alkaa leikkiä muiden samanikäisten kanssa. Yleensä leikit ovat kuvittelu leikkejä. Lapsi kokeilee erilaisia asioita ja kyselee paljon. Fyysinen kehitys paranee ja hän osaa esimerkiksi juosta. 5-6-vuotias ajattelee vielä melko konkreettisesti, mutta hän voi ymmärtää myös abstrakteja asioita, eli sellaisia asioita, joita ei voi nähdä. Myös lapsen kieli kehittyy konkreettisesta abstraktiin. Lapsi leikkii yhä enemmän samanikäisten kanssa. Yleensä leikit ovat ryhmä- ja sääntöleikkejä. 2-6-vuotiaan kehitysjaksoa sanotaan esioperationaaliseksi kaudeksi.

6-12-vuotiaan kehitysvaihe on nimeltään konkreettisten operaatioiden kausi. Silloin lapsen ajattelu muuttuu niin paljon, että hän voi aloittaa koulun. Lapsi pystyy muun muassa niin sanottuihin käänteisiin operaatioihin (= tehtäviin), eli ymmärtää esimerkiksi, että jos 2-1 = 1, niin 1 + 1=2. Hän ymmärtää sääntöjä ja noudattaa niitä, osaa pukeutua ja muutenkin toimia itsenäisesti. Hän haluaa sopeutua ryhmään eikä halua erottua muista.

Vähitellen lapsesta kasvaa aikuinen. Aikuinen ihminen ei enää varsinaisesti kehity fyysisesti. Hän voi kuitenkin harjoittaa erilaisia taitojaan, esimerkiksi fyysisiä taitoja voi parantaa urheilemalla. Aikuinen ihminen ajattelee ja toimii itsenäisesti ja ottaa huomioon myös muut ihmiset. Eli aikuisella ihmisellä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys ovat tavallaan valmiit, mutta lapsella ne vielä kehittyvät.


Из книги Heli Lumme «Lue ja opi suomeksi-1».

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: https://www.suomesta.ru/2018/04/07/lapsen-psyykkinen-kehitys-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш адрес электронной почты не будет опубликован.