Текст для чтения среднего уровня сложности из пособия по финскому языку для иностранцев, посвященного всему, что связано с работой. Много полезной лексики и оборотов, полезных для общения и понимания, например, в Бюро занятости.
Suomalaiset ovat tavallisesti erittäin hyvin koulutettuja. Jokainen suomalainen käy ainakin peruskoulun, joka kestää 9 vuotta. Sen jälkeen suuri osa nuorista menee lukioon, osa ammattikouluun tai johonkin opistoon. Näitä kutsutaan toisen asteen opinnoiksi. Monet jatkavat vielä korkeakoulutukseen, eli yliopistoon, korkeakouluun tai ammattikorkeakouluun. Ammattiin voi opiskella myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. On melko tavallista, että ihmiset myös vaihtavat ammattia, joskus montakin kertaa.
Koska koulutettuja työnhakijoita on usein paljon, työn löytäminen ei ole aina helppoa syntyperäiselle suomalaisellekaan. Siksi jokaisen on hyvä opiskella työn hakemisen taitoja. Erityisesti ulkomaalaistaustaisen työnhakijan on helpompi löytää työtä, kun hän ymmärtää, millaista suomalainen työkulttuuri on ja millaisia ovat työn hakemisen tavat, fraasit ja sanastot.
Monipuolista kielitaitoa arvostetaan työmarkkinoilla, mutta myös suomen kielen osaaminen on tärkeää. Vaikka alasi, ammattisi tai toiveammattisi olisi sellainen, että voit työskennellä myös jollain muulla kielellä kuin suomeksi, suomen kielen taitoa yleensä arvostetaan. Yritä siis opiskella suomea niin paljon, että pystyt kommunikoimaan sillä mahdollisimman hyvin. Se auttaa sinua työn hakemisessa, mutta myös siinä, että pääset mukaan osaksi työyhteisöä ja kuulut porukkaan.
Verkostoituminen tulee koko ajan tärkeämmäksi osaksi työnhakua ja työelämää. Se tarkoittaa sitä, että sinun pitäisi luoda mahdollisimman paljon suhteita ihmisiin, jotka toimivat samalla alalla. Kun moni tuntee sinut ja tietää, mitä osaat, sinulla on paremmat mahdollisuudet saada työtä ja päästä eteenpäin urallasi.
Erilaiset ammatilliset profiilit internetissä ovat monella alalla tärkeitä verkostoitumi-sessa. Kun luot tällaisen profiilin, kerrot taustastasi, koulutuksestasi ja työkokemuksestasi. Profiilissa voit myös kertoa, millaisesta työstä olet kiinnostunut ja mitkä ovat vahvuuksiasi tässä työssä. Joissakin ammateissa tällainen verkostoituminen ei ole niin tärkeää, mutta sekin on verkostoitumista, että lähetät avoimia hakemuksia moneen paikkaan tai käyt henkilökohtaisesti kysymässä työtä. Vaikka juuri silloin ei olisi tarjolla sinulle sopivaa työtä, joku voi muistaa sinut myöhemmin, kun tarvitaan sellaista työntekijää kuin sinä.
Tärkeintä työhaussa on aktiivisuus. Ahkeruus sekä kova yrittäminen ja työmoraali ovat tärkeitä suomalaisessa työkulttuurissa, niin työnhaussa kuin työpaikalla pärjäämisessä. Työssä aktiivisuus tarkoittaa myös oma-aloitteisuutta. Esimies ei ole aina sanomassa, mitä täytyy seuraavaksi tehdä, vaan sinun täytyy itse ymmärtää, mitä voisit tehdä. Myös luotettavuus ja aikataulujen noudattaminen ovat tärkeitä arvoja suomalaisessa työkulttuurissa. Kun jotakin on päätetty yhdessä, jokainen tekee niin kuin on sovittu. Tämä koskee myös aikatauluja. Jos on sovittu, että aloitetaan kello 8, se todella tarkoittaa tasan kello 8.00.
Suomalainen kommunikointityyli on hyvin suora, niin myös työelämässä. Asiat sanotaan niin kuin ne ovat, eikä sitä pidetä epäkohteliaana, vaikka asia olisi negatiivinenkin. Jos esimerkiksi aika ei riitä työtehtävän tekemiseen, se on hyvä sanoa suoraan esimiehelle. Haasteet kuuluvat työelämään, mutta pitää uskaltaa sanoa, jos jokin on liian vaikeaa. Suora puhe voi tarkoittaa myös sitä, että kokouksissa eli palavereissa voidaan tervehtimisen jälkeen mennä suoraan asiaan. Niin sanottu small talk puuttuu joskus kokonaan.
Suomalainen työelämä on tasa-arvoista, ja henkilön asema ja työpaikan hierarkia eivät ole yleensä kovin tärkeitä asioita. Esimies ja työntekijä ovat hyvin samanarvoisia, ja esimerkiksi akateemisessa yhteisössä toimitaan tasavertaisesti. Oppiarvot ja tittelit eivät ole tärkeitä. Suomalaisilla työpaikoilla esimiehiä ei teititellä, vaan heidän kanssaan jutellaan samalla tavalla kuin muidenkin työkavereiden. Jokaisella on yleensä myös mahdollisuus esittää mielipiteitään, ideoitaan ja ehdotuksiaan monista työhön liittyvistä asioista. Jonkinlainen demokratia toteutuu siis usein myös työelämässä.
Свежие комментарии