События финской истории по годам.
Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat YYA-sopimuksen, johon sisältyi muun muassa hyökkäämättömyyssopimus.
2.1. Neste Oy perustettiin Helsingissä.
15.1. Suomesta tuli Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäsen.
30.1. Sveitsin Sankt Moritzissa järjestettiin talviolympialaiset. Suomi sai kuusi mitalia, joista yksi oli kultainen.
23.2. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle avunantosopimusta.
23.2. Suomi luovutti Neuvostoliitolle 14 virolaispakolaista.
27.2. Ruotsi ja Iso-Britannia ilmaisivat huolensa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehityksestä.
9.3. Armeija määrättiin valmiustilaan huhutun kommunistien vallankaappausuhan vuoksi.
22.3. Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelut YYA-sopimuksesta alkoivat Moskovassa.
6.4. YYA-sopimus ja vaaravuodet
1948 год. Подписание Договор о дружбе, сотрудничестве и взаимной помощи между СССР и Финляндией (YYA-sopimus).
Neuvostoliitto oli ehdottanut Suomelle sopimusta ennen talvisotaa mutta silloin siihen ei suostuttu. Mannerheim otti sopimuksen uudelleen esiin sotien jälkeen, ja Stalin palasi ehdotukseen loppuvuodesta 1947. Neuvostoliitto oli hieman aiemmin solminut sopimukset Unkarin ja Romanian kanssa. Niissä edellytettiin neuvotteluja kaikista kansainvälisistä
kysymyksistä rauhan aikana ja liittosuhdetta sodan aikana. Suomessa ei oltu valmiita samanlaiseen sopimukseen mutta neuvotteluihin kylläkin.
Suomi ei suostunut kansainvälisiä kysymyksiä koskevaan neuvottelupakkoon. Lisäksi liittosuhde sodan sattuessa koski Saksan tai sen liittolaisen hyökkäystä Suomea tai Suomen kautta Neuvostoliittoa vastaan. Tällöin Neuvostoliitto antaisi
Suomelle ’’tarpeen vaatimaa apua” konsultaation jälkeen. YYA-sopimukseen sisältyi myös hyökkäämättömyyspykälä.
Suomen puolelta 22.3.-5.4. käytyihin neuvotteluihin osallistuivat muun muassa pääministeri Mauno Pekkala ja kansanedustaja Urho Kekkonen, jotka kävivät välillä Suomessa selostamassa neuvottelujen kulkua. Asiakirjan allekirjoittivat Pekkala ja Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov.
Samoihin aikoihin Neuvostoliiton ja länsivaltojen välit kiristyivät, Eurooppaa jaettiin etupiireihin. Suomessa liikkui huhuja kommunistien suunnittelemasta vallankaappauksesta. Maassa oli paljon ulkomaisia toimittajia seuraamassa, päätyisikö myös Suomi Neuvostoliiton lähipiiriin. Suomalaisia jopa pakeni Ruotsiin. Vallankaappausta ei tullut. Suomi
ei joutunut rautaesiripun itäpuolelle, vaikka tilanne kaukaa lännestä katsottuna saattoi siltä seuraavina vuosikymmeninä ajoittain näyttää.
24.3. Korkeimman hengenviljelyn edistämiseen tähdänneen Suomen Akatemian toiminta alkoi.
9.4. Oikeus antoi päätöksen asekätkentäjutun päätekijöille. Valo Nihtilä ja Usko Haahti saivat viisi vuotta kuritushuonetta. Aksel Airo vapautettiin.
27.4. Huhut kommunistien vallankaappausaikeista levisivät jälleen. Poliisi ja armeija olivat hälytysvalmiudessa.
28.4. Eduskunta ratifioi YYA-sopimuksen.
31.5. Reserviupseerikoulu aloitti kolme vuotta keskeytyksissä olleen toimintansa uudelleen.
5.6. Neuvostoliitto vähensi Suomen jäljellä olleet sotakorvaukset 147 miljardista dollarista 73,5:een.
1.7. Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Maa sai sosialidemokraattien johtaman vähemmistöhallituksen.
Парламентские выборы 1948-го года.
24.7. Naantalin satamassa sattui suuri öljypalo.
26.7. Suomen ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Oulussa.
Первые магазины самообслуживания.
29.7. Lontoon olympialaiset alkoivat. Suomi voitti 8 kultaa, 7 hopeaa ja 5 pronssia. Menestyslajimme oli voimistelu, josta tuli 8 mitalia. Yrjö Lindegren voitti kultaa asemakaava-arkkitehtuurin sarjassa.
12.8. Moskovan radio arvosteli SDP:n johtamaa hallitusta.
28.8. Moskovassa avattiin Suomen teollisuutta esittelevä näyttely.
13.9. Presidentti Paasikivi vastasi arvosteluun kertomalla, että Moskova ei määrää Suomen hallitusta.
7.10. Silvo Sokan avaruusalus
Kotonaan vaikeuksiin joutunut 17-vuotias Silvo Sokka päätti lähteä Ruotsiin. Hän kirjoitti sanomalehdelle kirjeen keksimänsä insinööri Ganzeugen nimissä. Kirjeen mukaan keksijänero Sokan raketti oli räjähtänyt ilmassa. Sokka postitti kirjeen ja lähti pyörällä kohti länttä. Päästyään illalla Suonenjoelle hän oli jo väsynyt ja nälkäinen. Sokka heitti
pyörän järveen ja kasteli siellä myös itsensä. Sen jälkeen hänet löydettiin Nyyssölän maamieskoulun pihalta. Sokka kertoi tarinan järveen pudonneesta omatekoisesta avaruusaluksesta koulun opettajalle. Silvon isä haki pojan kotiin. Tarina oli kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä. Sanomalehti Savo julkaisi Sokan kirjoittaman kirjeen pohjalta uutisen, ja nuorukainen löi lisää löylyä kiukaalle. Myös Helsingin Sanomat julkaisi kuvan Sokan ystävänsä insinööri Ganzeugen kanssa rakentamasta sikarinmuotoisesta avaruusaluksesta, jonka nimi oli Silverstar. Alusta ei löytynyt järvestä, johon Sokka sen välitti uponneen. Lopulta 11.10. hänen oli kerrottava totuus.
21.10. Lakkolaiset ja töihin pyrkivät ottivat yhteen Arabian tehtailla. SAK ei hyväksynyt lakkoa. Jopa konekiväärejä
määrättiin asemiin.
4.12. Mainosvalot sai sytyttää Helsingissä ensi kertaa sotien jälkeen.
5.12. Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin vihamielisen propagandan vuoksi. Nootissa mainittiin kaksi näytelmää:
Jääkärin morsian ja Likaiset kädet, joiden esittäminen kiellettiin heti.
Фильм «Невеста егеря» режиссёра Ристо Орко, основанный на пьесе Сама Сихво, вышел в 1938 году. В 1948 году фильм был запрещён по требованию СССР, и цензура длилась почти 40 лет. Подобный запрет является редкостью по финским меркам.
8.12. Johdinautoliikenne käynnistyi Tampereella. Autot olivat liikenteessä vuoteen 1976 asti.
Свежие комментарии