События финской истории по годам.
Sosialidemokraatti Tanner otti vastaan valkoisten voitonparaatin.
5.1. Suomenlahdella takavarikoitiin 110 000 litran pirtulasti.
4.3. Valkoisen orjakaupan kieltävät sopimukset astuivat voimaan Suomessa.
15.3. Kansallisteatterissa vietettiin naisten juhla.
27.3. Suomi päätti jäädä pois vuoden 1928 olympialaisista. Syynä oli muun muassa Suomen perinteisten menestyslajien, esimerkiksi maastojuoksun jättäminen pois kilpailuohjelmasta. Päätös herätti maailmalla kummastusta.
2.4. Eduskuntatalon peruskivi muurattiin juhlallisin menoin.
19.4. Presidentti Relander sairastui ja vetäytyi hallintotyöstä.
6.5. Ulkosuomalaisten järjestö Suomi-seura perustettiin.
14.5. Ensimmäinen Päijänne-ajo starttasi. Voittajaksi setvisi Väinö Landen.
16.5. Pääministeri Väinö Tanner otti presidentin sijaisena vastaan armeijan lippujuhlan paraatin. Paraati oli tuolloin valkoisen armeijan voitonjuhla, minkä vuoksi sosialidemokraatti Tanner sen vastaanottajana herätti pahennusta niin vasemmalla kuin oikealla. Kiistellyllä teolla oli lopulta yhtenäistävä vaikutus rikki revittyyn kansakuntaan.
3.6. Päätös jäädä pois seuraavista olympialaisista kumottiin kansan ja urheilijoiden painostuksen johdosta.
3.6. Suomessa annettiin tekijänoikeuslaki.
24.6. Suomen lipun päivää vietettiin ensimmäisen kerran.
18.8. Presidentti Relander palasi sairauslomalta töihin.
9.9. Eduskunnassa otettiin käyttöön koneelliset äänestyslaitteet.
15.9. Suomi valittiin Kansainliiton neuvoston jäseneksi kolmivuotiskaudeksi.
23.10. 21 ihmistä kuoli elokuvateatteripalossa Tampereella.
4.12. Keijossa asuneet Karhumäen veljekset Niilo, Valto ja Uuno olivat kiinnostuneet ilmailusta. He rakensivat ensimmäisen lentokoneensa, Karhu 1:n vuonna 1924. Sitä seurasi kolme muuta itse rakennettua lentokonetta, joista toinen, Karhu 2, tuhoutui vuonna 1927 ensimmäisellä yleisölennollaan. Ihmisvahinkoja ei jäällä sattuneessa onnettomuudessa tullut. 1930-luvulla veljesten ilmailuyhtiö järjesti muun muassa yleisö- ja tilauslentoja ja suoritti ilmavalokuvausta. Vuonna 1951 yhtiö aloitti säännöllisen reittilentoliikenteen ulkomaille ja otti saman vuosikymmenen aikana käyttöönsä nimen Kar-Air. Vuonna 2002 osittain Finnairin omistama Kar-Air päätyi kokonaan emoyhtiönsä omistukseen.
14.12. Suomen ja Ruotsin välinen kauppasopimus allekirjoitettiin.
Свежие комментарии