Miten Suomesta tuli Suomi * Как Финляндия стала Финляндией | Финляндия: язык, культура, история
НЕ ЗАБУДЬТЕ ПОМОЧЬ САЙТУ МАТЕРИАЛЬНО - БЕЗ ВАШЕЙ ПОДДЕРЖКИ ОН СУЩЕСТВОВАТЬ НЕ СМОЖЕТ!

Miten Suomesta tuli Suomi * Как Финляндия стала Финляндией


Небольшие и относительно простые тексты по истории Финляндии к 100-летию независимости этой страны.


Matka jumalten ja ihmisten hylkäämästä, hallan ja sotien runtelemasta köyhästä Euroopan periferiasta maailman vauraimpien hyvinvointivaltioiden joukkoon hakee vertaistaan. Pienen Suomen selviytyminen lännen etuvartiona mahdottomilta tuntuvien vaiheiden kautta on yksi maailmanhistorian hämmästyttävimmistä ja kiehtovimmista tarinoista.

Suomesta tuli Suomi karun pohjoisen luonnon ja idän ja lännen välisen jännitteen puristuksessa. Maa saatiin vaikeista oloista huolimatta tuottamaan elämän edellytykset. Suomi tuli varhain liitetyksi Ruotsin ja Rooman kirkon myötä läntiseen Eurooppaan sen eräänlaisena äärimmäisenä etu-vartiona ja useiden sotien näyttämönä.

Suomi pääsi mukaan antiikin Kreikan sivistyksen, roomalaisen oikeuden ja kristinuskon tuoman sosiaalisen hyvinvoinnin aaltoon, joka loi Euroopan. Uskonpuhdistus liitti Suomen osaksi sitä protestanttista maailmaa, jossa sosiaalinen hyvinvointi, demokratia ja tieteiden kehitys edistyivät maailmalla kaikkein nopeimmin.

Suomi alettiin ymmärtää itsenäisenä valtiollisena yksikkönä, kun maa liitettiin Venäjään 1809 ja sai siinä yhteydessä laajan itsehallinnon. Suomesta ei kuitenkaan koskaan tullut venäläistä. Kansallistunto vahvistui 1800-luvulla ja Venäjän vallankumouksen jälkeisessä sekasortoisessa tilanteessa Suomi käytti yllättäen avautunutta tilaisuutta hyväkseen ja julistautui joulukuussa 1917 itsenäiseksi. Venäjän vallankumous houkutteli ssosialidemokraattisen puolueen radikaalin siiven koettamaan samaa Suomessa. Seurauksena oli traaginen sisällissota, joka jätti pitkän varjon Suomen ylle.

Harva olisi 1900-luvun alussa voinut uskoa, että Suomesta tulisi itsenäinen valtio. Ja vielä harvempi uskoi Suomen selviytymiseen joulukuussa 1939 ja kesällä 1944. Itsenäisyyden säilyttäminen kahdessa peräkkäisessä sodassa ylivoimaista vihollista vastaan hämmästytti koko maailmaa. Historian professori Eino Jutikkalan mukaan mahdoton tapahtui kolmasti, itsenäistyttäessä, talvisodassa ja jatkosodan lopussa.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi nousi maailman kehittyneimpien ja rikkaimpien maiden joukkoon. Muiden pohjoismaiden tavoin Suomesta tuli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin mallimaa.

Sanotaan, että Suomella on ollut hyvä herra-onni. Agricola, Chydenius, Snellman, Mannerheim, Kallio, Ryti, Paasikivi ja Kekkonen ovat kukin pystyneet luotsaamaan Suomen vaikeiden aikojen läpi. Mutta on ollut muutakin. On ollut sisukkaita Saarijärven Paavoja, jotka eivät ole hellittäneet ja jotka ovat tienneet, mistä apu tulee ja nähneet myös lähimmäisen, joka tarvitsee apua.

Vai pitäisikö sanoa, että maalla on ollut hyvä rouva-onni? Merkittävien miesten takana on aina nainen tai useampiakin. Äidit unohdetaan, vaikka heillä on usein aivan ratkaiseva merkitys lasten kehitykselle. Puolison merkityskin voi olla hyvin suuri.

Matti Klingen mukaan Runeberg kuvasi suomalaiset yksinkertaisiksi ja köyhiksi maanviljelijöiksi, jotka vaaran uhatessa muuttuvat rohkeiksi, sinnikkäiksi ja keskenään solidaarisiksi sotilaiksi. »Suomalaiset eivät ole kauppiaita, he eivät myyjä osta, he eivät tingi ja neuvo ttele, eivät pyri eteenpäin kiemurtelemalla eivätkä pettämällä vaan suoraan ja avoimesti. Topelius, Yrjö Jylhä, Väinö Linna ja lukemattomat muut ovat varioineet Runebergin luomaa sotilassuo-malaisen kuvaa, josta vaikeiden aikojen koettelemuksissa tuli itseään vahvistava ja toteuttava ihannekuva.»

On suurta olla pieni kansa, kuten Veijo Meri pani yhden kirjansa nimeksi. Suomalaisten on yleensä helppo toimia ulkomailla. Suomalaisilla ei ole siirtomaavaltojen eikä muutenkaan suurvallan aseman tai menneisyyden tuomaa rasitetta. Asiatonta uhoa esiintyy valitettavasti humalassa Virossa ja kotona maahanmuuttajia kohtaan, mutta muuten on edellytykset kohdata vieraatkin tasa-arvoisesti. Kun kaksi suomalaista avustustyöntekijää ammuttiin Afganistanissa kesällä 2014, syynä ei ollut se, että he olivat suomalaisia, vaan että he olivat ulkomaalaisia ja kristittyjä.


Из книги «Suomen tarina. Miten Suomesta tuli Suomeen». 

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: https://www.suomesta.ru/2017/12/04/miten-suomesta-tuli-suomi-kak-finlyandiya-stala-finlyandiej/

Добавить комментарий для Jukka Hongisto Отменить ответ

Ваш адрес электронной почты не будет опубликован.