Текст для чтения на финском среднего уровня сложности.
Väitetään, että puhuttu kieli kuolee, kun toiseksi viimeinen kieltä osaava ihminen kuolee, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Jotkin kuoleman kielissä kamppailevat kielet on elvytetty, kun taas toiset ovat nousseet kuolleista. Valtaosa kielistä silti katoaa, ja niiden mukana kulttuurien johtolangat painuvat iäksi unholaan. Maailmassa on tällä hetkellä arviolta 6 809 elävää kieltä, väittää Ethnologue-julkaisu. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka montaa kieltä maailmassa puhutaan. Yksi syy on se, että kielen ja murteen eroa on vaikea määritellä. Toiseksi syyksi lasketaan se, että tasaisin väliajoin löydetään ennestään tuntematon kieli.
— Suurin osa kielistä löydetään Papua-Uudesta-Guineasta ja Nigeriasta ja jotkut Indonesiasta, Ethnologuen päätoimittaja Ray Gordon kertoo.
Tutkijat eivät ole yllättyneitä, sillä nyt Papua-Uudessa-Guineassa tiedetään puhuttavan 900:aa eri kieltä, vaikka maassa asuu vähemmän ihmisiä kuin Suomessa. Kielten runsaus johtuu siitä, että tiheä viidakko ja teiden puute ovat eristäneet heimot toisistaan. Vielä tänäkin päivänä viidakoissa törmätään tuntemattomiin heimoihin.
Terralingua arvioi, että maailmassa saattaa olla jopa 4 000 kieltä enemmän, kuin Ethnologue on listannut. Suurin osa kielistä on kuolleita, ja monia niistä ei ole luokiteltu. Michiganissa sijaitseva Terralingua on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö. Jopa 90 prosenttia maailman kielistä saattaa kuolla ennen vuosisadan loppua, järjestö ennustaa. Tämän mukaan maailmassa puhutaan enää 700-1000 kieltä vuonna 2100. Jos ennuste on oikeassa, maailmasta katoaa joka viikko ainakin yksi kieli. Kielitieteilijät katsovat ennustetta huolestuneina, koska se murtaa pohjan tulevaisuuden yrityksiltä tutkia kielten alkuperää ja jakautumista.
— Mitä enemmän kieliä kuolee, sitä vähemmän pystymme tutkimaan ihmiskielen luonnetta, Gordon selittää.
Miksi kielet sitten katoavat? Kulttuurien maailmanlaajuinen yhteensulautuminen on yksi suurimmista vaaroista. Yhä rajattomammaksi käyvässä maailmassa pienet kielet keinuvat uhkaavasti häviämisen rajoilla ja lopulta saattavat kadota kokonaan. Joitakin kieliä karsastavat hallitukset, jotka haluavat, että maassa puhutaan vain yhtä kieltä, kertoo Alaskan yliopiston lingvistiikan professori Michael Krauss. Toinen uhka ovat kansanmurhat ja taudit, jotka Gordonin mukaan tappavat ihmiset mutta myös koko kielen.
Voiko kuoleman kielissä kamppailevan kielen pelastaa? Tähän ei ole selvää vastausta. — Kielitieteilijät pohtivat kysymystä laajalti, ja he kiistelevät, voidaanko kieli herättää henkiin, Gordon selittää. — Heprea on yksi hyvä esimerkki kielestä, joka on onnistuttu pelastamaan. Jotkut ovat melko optimistisia ja sitä mieltä, että kieli voidaan pelastaa, jos sitä on tukemassa tarpeeksi vahva yhteisö, hän jatkaa. Vaikka tieteilijät kiistelevät siitä, onko kielen pelastamiseen oikeasti tehokkaita keinoja, monet silti yrittävät. — Tällä hetkellä useissa Amerikan intiaanien reservaateissa on ihmisiä palkattu opettamaan ilta- ja viikonloppukouluissa kieliä, jotka on koettu uhanalaisiksi, Gordon selittää.
Heprea on hyvä esimerkki onnistumisesta, kuten Gordon on todennut. Heprea toimi kirkollisena ja kirjallisuuden kielenä, mutta se herätettiin käyttökieleksi 1800-luvun loppupuolella. Heprea on nyt Israelin virallinen kieli. Vuonna 1995 hepreaa puhui äidinkielenään 4,5 miljoonaa israelilaista ja toisena kotimaisena 500 000 ihmistä. Mitään muuta kieltä ei ole herätetty heprean tavoin henkiin.
Viime vuosisadalla syntyi myös uusia kieliä. Yksi niistä on tok pisin, joka perustuu englanninpohjaiseen pidgin-kieleen, jossa on ripaus saksaa. Tok pisin on nyt Papua-Uuden-Guinean virallinen kieli. Tok pisin on erittäin mielikuvituksellinen kieli. Esimerkiksi paavi on tok pisin kielellä ”mista nambawan Jisusman”, mikä vapaasti suomennettuna tarkoittaa herra yk-kösjeesusmiestä. Britannian prinssi Charles on puolestaan ”nambawan pi-kinini bilong Mrs Kwin” eli ykköslapsi, joka kuuluu rouva kuningattarelle.
Kirjavuudesta huolimatta Society of American kielitieteilijät ovat sitä mieltä, että tok pisin ei ole yhtä tärkeä kuin Papua-Uuden-Guinean muut kielet. — Nämä uudet kielet eivät korvaa kielitieteellistä perintöä, joka on katoamassa. Maailman tuhannet kielet ovat kehittyneet ihmiskunnan historian aikana, kielitieteilijät huomauttavat. — Monet kieliryhmät ovat erottuneet toisistaan ja kehittyneet rauhassa ainakin 5000 vuoden ajan. Jos englannista tulee jokaisen ihmisen pääkieli, tuhansia vuosia kuluu, ennen kuin kieli muovaantuu yhtä moninaiseksi kuin mitä meidän kielellinen perinteemme on nyt. Näin voisi käydä, jos voimme luoda sellaiset olosuhteet, joissa erilaistuminen on mahdollista. Kuitenkin tämänhetkinen kielten kirjavuus on ehdottomasti korvaamatonta.
Из книги Heli Lumme «Lue ja opi suomeksi-2».
Свежие комментарии