«

»

Дек 04 2015

Распечатать Запись

Marjastus ja sienestys * Текст для чтения

lukeminen

Mustikka on monivuotinen varpukasvi. Se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, rämeillä ja tuntureilla. Paras poiminta-aika alkaa heinäkuun lopulla ja jatkuu syyskuun alkuun. Mustikan marja on pallomainen, tummansininen, jopa musta. Mustikan poimiminen on vaivan arvoista. Mustikka sisältää runsaasti flavonoideja. Niillä on tutkitusti myönteinen vaikutus terveyteen. Mustikasta voi valmistaa mehua, jälkiruokia ja leivonnaisia. Se sopii hyvin pakastettavaksi.

Myös puolukka on varpukasvi. Se kasvaa koko maassa. Puolukan punaiset marjat kypsyvät elo-syyskuussa ja niitä voi poimia lumen tuloon asti. Marja on mehukas ja kiinteä ja sitä on helppo kerätä myös poimurilla.

Kesäkuun lopun herkkuja on aho- eli metsämansikka. Kun luonnon ahomaat ovat vähentyneet, myös metsämansikka on käynyt harvinaisemmaksi.

Metsävadelmat kypsyvät suunnilleen samoihin aikoihin mustikan kanssa. Vadelma viihtyy hakkuualueilla ja väistyy, kun muu kasvillisuus valtaa alaa.

Suolla ja korvessa kasvavaa hillaa eli lakkaa pidetään arvokkaimpana luonnonmaijanamme.

Mustikkaa muistuttava juolukka kasvaa kosteilla paikoilla ja on erittäin C-vitamiinipitoinen.

Soilta löytyy myöhään syksyllä myös maukas karpalo.

Tyrni on valoisien rannikoitten piikkinen pensas.

Myös se sisältää runsaasti C-vitamiinia.

Pihlajanmarjoissa on C-vitamimin lisäksi rautaa ja beetakaroteenia. Oksia ei pidä taittaa, kun poimii niistä marjoja.

Sienestys on marjastuksen ohella mukava tapa harrastaa hyötyliikuntaa. Sienestäjän kannattaa pitää mukanaan sieniopas ja kori. Sienten puhdistamiseen tarvitaan veitsi ja pieni harja. Aloittelevan sienestäjän on hyvä pyytää mukaansa joku sienestykseen perehtynyt henkilö. Hän osaa opastaa löytämään sieniä ja tunnistamaan ne. Aina kannattaa poimia vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistaa. Esimerkiksi tattien joukossa ei ole myrkyllisiä lajeja, pahanmakuisia kylläkin. Vahverot kuuluvat parhaisiin sieniimme. Tutuin on keltavahvero eli kantarelli, mutta syksyllä kasvava suppilovahvero on myös erittäin maukas. Keväällä kasvava korvasieni on puutteellisesti käsiteltynä myrkyllinen. Hengenvaarallisesti myrkyllisiä sieniä ovat valkea kärpässieni ja suippomyrkkyseitikki.

Marjoja ja sieniä ostetaan niin paljon kuin tarjontaa on. Esimerkiksi Italiaan ostetaan kaikki herkkutatit, jotka maastamme voidaan toimittaa. Joka vuosi metsään jää suuri määrä maljoja ja sieniä. Niitä poimii myytäväksi lähinnä varttunut väestö. Maijoista ja sienistä saadut tulot ovat verovapaita.

Maahamme tulee joka vuosi ulkomaisia marjanpoimijoita marjayritysten palvelukseen. Heistä suurin osa tulee Thaimaasta. Ulkomaisten poimijoiden ansiosta marja-ala on viime aikoma kasvanut. Mustikkaa ja puolukkaa viedään ulkomaille noin 30 miljoonan euron arvosta.

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.

Слова:

varpukasviрастение с веточками (varpu ветка, веточка)

kangasmetsä сосновый лес, сосновый бор (у слова kangas — ткань, есть второе значение: пески, заросшие вереском)

rämeболото, трясиновое болото

flanovaidiфлавонаиды :),  класс растительных полифенолов — они есть  в зеленом чае, например

ahomansikka, metsämansikka — земляника

tyrniоблепиха

suippomyrkkyseitikki — паутинник красивейший, смертельно ядовитый гриб

marja-alaбизнес, связанный со сбором ягод (а не площадь ягод)

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2015/12/04/marjastus-ja-sienestys-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *