«

»

Ноя 20 2015

Распечатать Запись

Suomalainen teatteri * Текст для чтения

lukeminen

Suomalainen kansanrunous on hyvin runsasta.

Runoja on esitetty sukupolvelta toiselle suullisesti. Menneinä aikoina erilaisiin juhliin liittyi kansantapoja. Ne ovat kulkeneet näyttämöllisen ilmaisun avulla eteenpäin.

1600-luvulla oli opettavia koulunäytelmiä. Ulkomaiset ammattinäyttelijät ulottivat kiertueensa maahamme 1800-luvun lopulle asti.

Kaikki tämä loi pohjaa teatteritoiminnalle. 1800-luvun alkupuolella alkoi vilkas teatteriharrastus — ensin ruotsin sitten suomen kielellä.

Teatteritalot rakennettiin Turkuun, Helsinkiin ja Viipuriin.

Seuranäyttämöt alkoivat toimia.

Pidettiin illanviettoja eli iltamia. Niissä esitettiin lopuksi tavallisesti jokin näytelmä. Juuri tällä tavoin teatteritaide on kasvanut koko kansan teatteriksi.

1840-luvulla syntyi ajatus kotimaisen teatterin saamiseksi maahamme.

Suomenkielinen kulttuuri oli voimakkaassa nousussa. Suomen kieli oli todistettava kulttuurikieleksi.

Aleksis Kiven näytelmä Lea oli ensimmäinen suomenkielinen ammattilaisesitys vuonna 1869.

Suomalaisen teatterin lippulaiva on Suomen Kansallisteatteri.

Se valmistui noin sata vuotta sitten Helsinkiin, Rautatientorin reunaan.

Sisarukset Kaarlo ja Emille Bergbom taistelivat suomalaisen näyttämötaiteen puolesta.

He saivat lopulta aikaan päätöksen Kansallisteatterin rakentamisesta.

Herra Julius Tallberg möi omistamansa tontin Rautatientorin laidalta.

Tontti oli vanhaa merenpohjaa ja rakentaminen vaati ihmeitä.

Perustan paaluttamiseksi maahan juntattiin 4 000 paalua.

Niiden yhteispituus oli sama kuin matka Helsingistä Porvooseen. Teatterin peruskivi muurattiin vuonna 1900.

Uuden talon mukana otettiin käyttöön uudet sanat: permanto (parterre), aitio (looshi), parvi (rivi) ja etuparvi (balkongi).

Kansalaissodan jälkeen monissa suurimmissa kaupungeissa toimi kaksi teatteria, porvarillinen ja työväenteatteri.

Teatteritoiminta vakiintui kuitenkin 20-luvulla. 1940-lukua leimasivat raskaat sotavuodet. Talvisodan aikana teatteriesityksiä ei pidetty.

Jatkosodan aikana teatteritoiminta sen sijaan oli varsin laajaa.

Lisäksi erilaisia kiertueita kävi rintamalla viihdyttämässä sotilaita.

Sotien jälkeen kansa halusi nähdä kotimaisia komedioita.

Pian alettiin etsiä ulkomaisia vaikutteita.

Poliittiset ja yhteiskunnalliset tuulet puhalsivat meilläkin.

1960-luvulla teatterissakin oli poliittista julistusta.

Laitosteattereiden rinnalle syntyi taas kiertäviä teatteriryhmiä.

Samaan aikaan teatteri alkoi levitä television välityksellä.

Radioteatteri oli aloittanut toimintansa jo heti sotien jälkeen.

Nykyaikainen teatteri tarjoaa monipuolisuudellaan jokaiselle jotakin. Kansainvälistyminen on lisääntynyt.

Näytelmät siirtyvät nopeasti maasta toiseen.

Meillä vierailee ulkomaisia teattereita ja meiltä tehdään vierailuja.

Myös lapsille tarkoitetut esitykset ja pysyvät klassikot ovat säilyttäneet paikkansa ohjelmistossa.

Ammattiteatterit rahoitetaan pääosin kuntien ja valtion budjettivaroista.

Suomessa on lähes 60 valtionosuusteatteria.

Vuotuinen teatterikäyntien määrä on yli 2 miljoonaa. Se on paljon Suomen kokoisessa maassa.

Suomalaiset näyttelevät myös itse mielellään.

Melkein jokaisessa kunnassa toimii harrastajateatteri.

Suomalaiset ovat teatterikansaa myös kesäisin.

Kesäteatteri korostaa entisestään Suomen asemaa poikkeuksellisena teatterimaana. Vastaavaa määrää suvinäytelmiä ei ole missään muualla maailmassa.

Kunnia-asia on tuottaa talvisen näytöksen lisäksi joka kesä näytelmä oman väen ja matkailijoiden katsottavaksi.

Kesäteattereiden enemmistö toimiikin harrastajavoimin.

Näytelmät ohjaa usein ammattiohjaaja.

Musiikki on yleensä keskeinen osa esitystä. Kotimaiset kirjailijat ovat suosittuja, kuten Hella Wuolijoki,Teuvo Pakkala ja Maiju Lassila.

Kesäesitykset ovat yleensä kevyempiä kuin talviteatteri.

Useat esitykset huvittavat katsojia melko halvalla huumorilla.

Tasokkaimpia esityksiä ovat tarjonneet Helsingissä Suomenlinnan ja Tampereella Pyynikin kesäteatterit.

Слова:

seuranäyttämöклубная сцена, то есть любительский театр, устраиваемый представителями верхних социальных групп

juntataвбить, забить

paaluсвая

laitosteatteriтеатр, имеющий постоянное помещение, здание

lippulaivaфлагман, флагманский корабль

suvinäytelmäлетний спектакль (suviлето в западно-финских диалектах = kesä)

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2015/11/20/suomalainen-teatteri-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *