«

»

Ноя 15 2015

Распечатать Запись

Suomalainen elämäntapa * Текст для чтения

lukeminen

Suomalaiset ovat käytöstavoiltaan yleensä varsin korrekteja. Joskus voi tosin olla toisinkin. Niinpä ravintolassa ulkomaista vierasta saattaa hämmentää, kun tarjoilijaa kutsutaan kuin koiraa. Katsekontaktia ei osata käyttää. Käyttäytymistä myös muissa palvelutehtävissä olevia kohtaan pidetään joskus ylimielisenä jopa loukkaavana. Yrityskulttuurissa on ollut pitkään tapana, että johto eristäytyy täysin työntekijöistä. Tämä saattaa järkyttää muualta tulevia työntekijöitä.

Suomalaisen hyveisiin kuuluu täsmällisyys. Jos jokin aika on sovittu, sitä noudatetaan. Myöhästymiseen on yleensä pätevä syy. Sitä on tapana selitellä ja pahoitella. Jos suomalainen kutsutaan vierailulle, hän tulee yleensä ajoissa. Hän odottaa myös tarkkaa kutsua. Tule joskus käymään ei ole vielä kylään kutsu. Ystävien ja naapureiden luona saatetaan tosin piipahtaa kutsumattakin.

Kättely on suomalainen tapa tervehtiä. Vanhempi väki kättelee hyvääkin ystävää. Kädenpuristus kertoo paljon henkilöstä. Kaikkia ei tarvitse kätellä. Usein pelkkä päännyökkäys riittää. «Päivää” on yleinen tervehdyssana. ”Hei”ja ”moi” ovat vakiintuneet arkikieleen. Syleily ja poskisuudelmat ovat viime vuosina yleistyneet. Kaikki eivät kuitenkaan niistä pidä.

Suuri osa suomalaisista viettää päivät sukkasillaan. Maahamme tulevia ulkomaalaisia hämmästyttää meillä vallitseva tapa ottaa kengät jalasta, kun astutaan yksityiskotiin. Päiväkodeissa, kouluissa ja monissa muissa laitoksissa on tapana jättää kengät eteiseen tai käytävälle. Kotioloissa tietysti jokainen potkaisee ulkokengät jalasta, mutta miksi pitää edellyttää samaa myös vierailta.

Luulemmeko, että lattiat pysyvät puhtaampina, kun niillä kuljetaan sukkasillaan?

Tupakointi on kielletty tupakkalain voimalla lähes kaikkialla.Tupakoitsijat ovat siirtyneet ulkotiloihin.Joissakin ravintoloissa on vielä varattu jokin soppi niitä varten, jotka tupakoivat.

Kännykän käyttö on kielletty autoa ajettaessa ilman hands-free-laitetta. Kännykän käyttämisessä pitää noudattaa muutenkin joitakin sopimuksia. Puhelin suljetaan paikoissa, joihin mennään hiljentymään: kirkossa, kirjastossa, luentosaleissa, teatterissa, konserteissa. Julkisissa tiloissa, kaupoissa ja liikennevälineissä ei sovi puhua kovaäänisesti. Myöskään ravintolapöytä ei ole sopiva paikka. Sivulliset vaivautuvat toisten jutuista.

Lisääntynyt hyvinvointi on poistanut eri väestöryhmien välisiä eroja. Enää ei voida käyttäytymisen tai tapojen perusteella määrittää ihmisen sosiaalista asemaa.Tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina. Ne ovat silti vielä pienemmät kuin monissa muissa teollistuneissa maissa. Kaikki väestöryhmät ovat omaksuneet keskiluokkaisen elämäntavan, joka on ollut tyypillistä läntiselle Euroopalle. Suomen kokoisessa maassa on kuitenkin paikallisia eroja.

Koulutuksen korkea taso, parantunut kielitaitoja nopeasti kehittyneet kuljetus- ja viestintäyhteydet ovat tuoneet Suomen lähelle muuta maailmaa. Matkapuhelinten ja Internetin käyttäjien lukumäärä on maailman korkeimpia. Muutokset näkyvät monin tavoin eri väestöryhmien keskuudessa.Vanhempien ihmisten tavoitteena on parempi elämänlaatu ja turvallisuus. Nuorempi sukupolvi on kasvanut Interrail-matkojen, kaupallisen TV:n, sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median maailmassa. Haastava työ, ystävät, rauha ja puhdas ympäristö ovat heille tärkeämpiä kuin korkea palkka. Perheen harrastukset, koti ja kansainväliset yhteydet merkitsevät paljon. He arvostavat jatkuvaa koulutusta.

Nuoret ovat kiinnostuneet teollisuus- ja palvelutehtävistä, sosiaalityöstä, opettamisesta ja sairaanhoidosta. He eivät ole poliittisesti kovinkaan aktiivisia. Sen sijaan luonnon ja rakennetun ympäristön suojelu kiinnostaa. Monet nuoret liittyvät yhteisöihin, jotka ajavat asiaansa suoralla kansalaistoiminnalla.

Sosiaalinen media tuo ihmiset kaikkialta maailmasta lähelle toisiaan. Kansainvälistymisen seuraukset eivät kuitenkaan ole pelkästään myönteisiä. Monet ihmettelevät, voiko suomalainen kansallinen identiteetti kestää kansainvälistymisen paineet. Muutoksista huolimatta jotkut seikat ovat pysyviä, kuten luonnon rauhassa viihtyminen, itsenäisyyden ihannointi ja taito tulla toimeen talvisissa olosuhteissa. Melankoliset laulut ovat yhä suosittuja. Suurin osa suomalaisista on tyytyväinen elämäänsä, kotiinsa ja työhönsä. Pohjoisen ihmiset eivät nouse yhtä hanakasti barrikadeille kuin tuliset etelämaalaiset.

Слова:

hyveдобродетель

selitelläоправдываться (в чем-либо)

piipahtaa — заскочить, забежать

päännyökkäys — кивок головой

sukkasillaan — в носках

sivullinenпосторонний

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2015/11/15/suomalainen-elamantapa-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *