«

»

Сен 27 2015

Распечатать Запись

Tällainen on suomalainen * Текст для чтения

lukeminen

Keitä suomalaiset ovat? Mikä suomalainen kansanluonne on?

Miksi se on juuri sellainen? Tuntevatko viereisissä asunnoissa asuvat toisensa?

Miksi kukaan ei keskustele hississä, liikennevälineessä tai muualla ihan muuten vain? Onko suomalainen epäystävällinen ja töykeä?

Suomessa ihminen on voinut olla kuolleena kodissaan vuosia. Missä ovat olleet omaiset, ystävät ja naapurit?

Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat ymmärtämään paremmin suomalaista kansanluonnetta.

Monet ulkomaalaiset pitävät suomalaisia epäkohteliaina. Suomen kielessä ei esimerkiksi ole sanaa ”please”. Suomalainen kohteliaisuus on erilaista. Suomalainen ei halua olla muille vaivaksi.

Hän vetäytyy omiin oloihinsa ja vähättelee omia saavutuksiaan.

Suomalainen ei halua, että hänen asioihinsa puututaan. Hänkään ei puutu toisten asioihin. Hän varoo viimeiseen asti loukkaamasta muita.

Suomalainen ei sittenkään taida olla itsekäs, muista piittaamaton olento. Hän on vain niin — suomalainen.

Ehkä hänen ihanteenaan on vieläkin oma tupa vähintään puolen kilometrin päässä naapureista.

***

Angela Cavill perusti 1970-luvulla Britanniaan kennelin, joka kasvattaa saarivaltion parhaat suomenpystykorvat: «Suomenpystykorva on kuin suomalainen itse uskollinen, itsenäinen ja ystävystyttyään ikuinen ystävä.”

«Kaveria ei jätetä» toteutui ehkä parhaiten sodan aikana. Silloin sotilaan velvollisuus oli auttaa haavoittunut toverinsa sotarintamalta turvaan. Varsinkin vanhemman polven keskuudessa otetaan yhä edelleen vastuu lähimmäisestä.

Kansallisia hyveitä ovat aina olleet luotettavuus ja rehellisyys. On myös luotettu muihin. Maaseudulla ei ole ollut tapana lukita ovea. Luuta ovella on riittänyt kertomaan, että talonväki ei ole kotosalla.

Sananparret kuvaavat suomalaista kansanluonnetta. Ne kertovat sekä hyvistä että pahoista puolista.

Sanasta miestä, sarvesta härkää.

Rehellisyys maan perii.

Puhuja seisoo sanojensa takana. Luvattu on luvattu. Valehtelu on rumaa. Neuvoja saa antaa vain se, joka varmasti asiasta jotain tietää. Lupauksen vakuudeksi riittää reilu kädenpuristus — kättä päälle. Tällainen tarve totuuden puhumiseen ei ole ominaista kaikille kulttuureille. Monissa maissa luvataan sellaista, mitä ei aiotakaan toteuttaa. Tai annetaan mieluummin väärä neuvo kuin ei mitään neuvoa.

Omaan maahan suhtaudutaan sananlaskujen maailmassa esimerkiksi näin:

Ei pidä mennä merta edemmäksi kalaan.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Suomalaisessa kulttuurissa on länsimaisia piirteitä. Sille on tyypillistä yksin päijäännnen, itsekuri ja hillitty käyttäytyminen. Muualta tuleva voi pitää suomalaisia yksinäisinä ja onnettomina. Suku kokoontuu vain suurina juhlapäivinä. Perheenjäsenet näkevät toisiaan usein vasta myöhään illalla. Naapurit eivät tunne toisiaan.

Suomalaiset ovat vähäeleisiä ja vähäpuheisia. Joku voi pitää sitä epäkohteliaisuutena. Pitkät tauot ja hiljaisuus tulkitaan haluttomuudeksi keskustella.

Kahviloissa suomalainen haluaa oman pöydän, mieluiten ikkunan vierestä. Hän voi katsella ikkunasta ulos, jos joku tulee samaan pöytään. Penkeille lastataan kasseja. Silloin kukaan ei voi istua liian lähelle. Bussissa hän istuu mielellään käytävän puolella. Täytyyhän kassille varata ikkunapaikka.

Suomen heimoista on olemassa stereotyyppisiä käsityksiä. Länsi-Suomessa asuvia hämäläisiä pidetään totisina, hitaina ja harvasanaisina. He ovat ahkeria ja peräänantamattomia. Savolaisia pidetään hämäläisten vastakohtina. He ovat huumorintajuisia ja sanavalmiita. He arvostavat mukavuutta enemmän kum rikkautta. Suorien ja rehtien pohjalaisten ihanteena pidetään suuruutta. Oma menestys ja vauraus on pakko näyttää muille. Muiden arvostelulle pohjalainen on arka. Karjalaiset ovat iloisia, puheliaita ja aktiivisia. Suomenruotsalaiset ovat hyväluonteisia ja arvostavat vanhoja perinteitä. Helsinkiläiset edustavat pääkaupunkilaisuutta ja city-kulttuuria. Heistä yli puolet on tullut muualta pääkaupunkiin. Helsinkiläisten identiteettiin on aina kuulunut oma slangi. Vanhaa slangia puhuu enää vain harva vanhan polven «stadilainen». Uusi slangi saa sanoja kaikista nuorten puhumista kielistä. Nykyinen nuorison puhuma kieli leviää nopeasti koko maahan.

Слова:

kennelсобачий питомник

suomenpystykorva финский шпиц

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2015/09/27/tallainen-on-suomalainen-tekst-dlya-chteniya/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *