«

»

Дек 12 2013

Распечатать Запись

Финский с Тимо Парвела * 27

назад


LUOKKARETKI


Vahtimestari oli korjannut meidän luokkamme sälekaihtimet opettajan karttakepillä. Se oli aika luovasti korjattu. Harmi vain, että sen vuoksi meiltä jäi oppimatta aika monta asiaa, jotka meidän olisi pitänyt oppia päästäksemme kolmannelle luokalle.

Koska meidän opettajamme on jalo, hän ei kuitenkaan tuhlannut viimeistä koulupäivää opettamiseen, vaan vei meidät luokkaretkelle, kuten oli luvannut. Opettaja on sanojensa mittainen mies toisin kuin Pate, joka on aika lyhyt.

— Koska me lähdemme? kysyi Hanna.

— Nyt heti, sanoi opettaja.

Me vähän hämmästyimme, sillä kukaan ei ollut pakannut edes uimahousuja reppuun. Paitsi tietysti Pate, joka ei ollut ottanut niitä pois repusta edellisen uimahallireissun jälkeen. Siitä oli nyt suunnilleen kaksi kuukautta.

— Pitäisikö äidille ja isälle ilmoittaa jotain? kysyi Hanna, joka on aina niin käytännöllinen.

— Ei tarvitse, opettaja vakuutti.

— Minä unohdin passin kotiin, Samppa rupesi itkemään.

— Minä leimaan kaikkia viisumiin, jos minun täytyy puhua kielillä, murisi Pukari.

— Ei tarvitse, opettaja vakuutti.

Opettaja oli tietysti oikeassa, eihän hän muuten olisi opettaja. Jos lähdetään metsäretkelle, mennään metsään. Jos lähdetään teatteriretkelle, mennään teatteriin. Ja luokkaretkellä mennään tietysti luokkaan. Tai oikeastaan ei mennä mihinkään, jos ollaan jo valmiiksi luokassa, niin kuin me olimme.

— Sammuttakaa keskusradionne ja sulkekaa pul-pettienne kannet. Luokassa on kaksi poistumistietä, mutta vain ovea saa käyttää. Arvioitu lentoaikamme on pari oppituntia suuntaansa. Minä olen kapteeninne ja toivotan teille oikein mukavaa retkeä, opettaja kuulutti.

Meistä oli tosi jännittävää olla retkellä. Me jännitimme kovasti, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Sitten se jännitys vähän laimeni, kun mitään erityisempää ei tapahtunut. Pate viittasi.

— Tämähän on toinen luokka. Voinko minä vaihtaa ensimmäiseen luokkaan?

Opettajan mukaan upgreidaus ei ollut mahdollista.

— Voiko tältä lennolta ostaa tuliaisia? kysyi Tiina.

Opettaja kiersi luokassa ja me saimme jokainen uuden lyijykynän ihan ilmaiseksi. Siinä luki: made in Germany. Me emme selvästikään olleet millään halpa-matkalla.

Me olimme perillä juuri sopivasti, kun ruokatunti alkoi. Kaikki näytti ulkomailla aivan erilaiselta. Ruokanakin oli meksikonpataa, joka oli omituisen makuista. Keittolan täti muistutti hieman meidän koulumme tätiä, mutta hän puhui tietysti aivan eri kieltä. Sen lisäksi hän tuijotti meitä niin kuin ei olisi koskaan ennen nähnyt ulkomaalaisia. Ehkä se johtui myös aurinkolaseista, jotka me olimme lennon aikana askarrelleet piippurasseista ja silkkipaperista. Ehkä se johtui myös Patesta, joka oli vaihtanut uimahousut ylleen. Niistä levisi tosi jännittävä ja aika eksoottinen tuoksu.

— Buenos dias, senorita! opettaja sanoi tädille.

— Täh? täti vastasi.

Ulkomaan kieli oli tosi yksinkertaista. Matkalla oppii kaikenlaista.

Aterian jälkeen me menimme istumaan rehtorin kansliaan jukkapalmun alle. Rehtori itse hiukan hämmästyi, kun hän löysi meidät sieltä.

— Täh? hän sanoi löytäessään opettajan pöytänsä alta.

Mutta vielä enemmän hämmästyi opettaja.

— Aina sama juttu, kun on matkoilla. Tuttavia tapaa mitä omituisimmissa paikoissa, opettaja päivitteli.

— Sanopas muuta, vastasi rehtori, joka muistutti aika paljon meidän oman koulumme rehtoria. Ihmiset ulkomailla ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia kuin kotonakin.

— Miksi Patella on yllään homeiset uikkarit? rehtori kysyi.

— Home sweet home, vastasi opettaja.

Sitten me palasimme luokkaan ja ehdimme sopivasti paluulennolle, joka päättyi juuri kun kellot soivat.

— Kiitos, kun käytitte yhtiötämme. Tervetuloa uudelleen ja muistakaa kotiläksyt, opettaja hyvästeli meidät.

— Täh? me vastasimme ulkomaan kielellä.


вперед

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2013/12/12/finskij-s-timo-parvela-27/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *