«

»

Окт 29 2013

Распечатать Запись

Финский с Тимо Парвела * 17

назад


TYÖRAUHA!


Välitunnilla opettaja lähti käymään opettajainhuoneessa. Hän sanoi, että hän tarvitsi hetken lepoa, sillä opettaminen oli yleensäkin ankaraa työtä, mutta meidän opettamisemme oli aivan oma lukunsa. Siihen verrattuna maailman luominen seitsemässä päivässä oli kevyttä askartelua.

— Kuulitteko, mitä rehtori sanoi? Tuukka kysyi, kun opettaja oli mennyt.

— Hänelle tulee tärkeä vieras, minä sanoin.

— Ostaja, Hanna kauhistui.

Harmi, että opettaja oli ehdottomasti kieltänyt meitä poistumasta luokasta. Muuten me olisimme tietysti heti rynnänneet kansliaan kertomaan, ettei meitä kannattanut ostaa. Nyt meidän piti sen sijaan päntätä matematiikkaa. Se ei tietenkään käynyt päinsä, sillä meidänhän piti tulla tyhmemmiksi eikä viisaammiksi.

Kellon viisarit naksahtelivat ja me emme voineet olla ajattelematta, että ehkä juuri samaan aikaan rehtori yritti kaupata meitä toisen koulun rehtorille. Tosin me olimme tehneet parhaamme osoittaaksemme, ettei meistä ollut kauppatavaraksi, mutta eihän sitä koskaan tiennyt. Rehtori Piippu oli kiero mies. Hän saattoi huijata ostajaa. Meidän oli pakko tehdä jotain.

— Meidän on hämättävä, Tuukka sanoi.

— Ketä? kysyi Pate.

— Kaikkia, sanoi Tuukka.

Ja sitten me hämäsimme. Me nimittäin rakensimme hämäysnuket. Jokainen kasasi pulpettinsa ääreen repuista ja kirjoista itsensä näköisen olennon. Alkuun ne eivät kyllä juurikaan muistuttaneet meitä, mutta sitten Pate keksi laittaa omalle hahmolleen myös paitansa ja housunsa ja lisäksi vielä päällysvaatteet naulakosta. Se toimi. Me muut teimme samoin, ja sen jälkeen näytti aivan siltä kuin me olisimme istuneet omilla paikoillamme luokassa. Meillä itsellämme oli tosin yllä enää pelkät alusvaatteet, mutta ei se ketään haitannut.

— Eikö opettaja ihmettele, kun meillä on kaikilla ul-kovaatteet päällä, vaikka istumme sisällä? Hanna tarkasteli nukkeja. Hän on aina niin järkevä.

Tuukka ratkaisi ongelman avaamalla luokan ikkunan. Nyt opettaja varmaan luulisi meidän pukeneen takit, koska oli niin kylmä.

— Eikö opettaja ihmettele, kun me olemme niin hiljaisia? Tiina kysyi.

Tuukka kirjoitti tauluun: Hiljaisuus luokassa! Työrauha!

— Eikö opettaja ihmettele, kun kenelläkään meistä ei ole kasvoja? Pate kysyi.

Me kaikki piirsimme paperille oman naamamme ja asetimme sen hämäysnuken kasvojen paikalle.

Sitten me olimme valmiit. Melkein.

— Meidän itsemme on naamioiduttava, sanoi Tuukka.

Hän oli tietysti oikeassa. Me paljastuisimme heti, jos joku keksisi meidät käytävästä. Niinpä me etsimme pumpulia ja piipunrasseja ja teimme itsellemme muhkeat tekoparrat. Sitten me olimme valmiit suorittamaan salaista tehtävää.


päntätäзубрить

käydä päinsäгодиться, подходить

piipunrassitщетки для чистки трубок, применяются и для изготовления поделок

keksiäобнаружить

muhkeaпышный


вперед

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2013/10/29/finskij-s-timo-parvela-17/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *