«

»

Фев 05 2013

Распечатать Запись

Проблемы с преподаванием финского языка для иммигрантов

Kuntien rahapula uhkaa iskeä maahanmuuttajalasten suomenopetukseen


05.09.2011

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen opetuksessa on suuria eroja koulujen välillä. Vain osa kouluista järjestää kokonaan äidinkielen tunneista erillistä suomenopetusta. Opetussuunnitelma ei sisällä minimituntimäärää, ja kunnat säästävät herkästi tunneista, joita ei ole pakko järjestää.
Vielä seitsemän vuotta sitten tehdyssä selvityksessä Suomesta löytyi kouluja, joissa maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen opetusta ei järjestetty lainkaan. Opetushallituksen arvion mukaan suomi toisena kielenä eli S2-opetuksen järjestäminen vaihtelee edelleen kunnittain. Vain 15 prosenttia kouluista tarjoaa opetusta koko äidinkielen tuntimäärän verran.
— Paljon on niitä kouluja, joissa erillistä suomi toisena kielenä -opetusta on yksi tai kaksi tuntia viikossa. Varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa se on liian vähän, koska silloin rakennetaan peruskielitaitoa, opetusneuvos Leena Nissilä sanoo.
Maahanmuuttajille suunnatun suomenopetuksen tarve peruskouluissa kasvaa noin tuhannen oppilaan vuosivauhtia. Minimituntimäärää ei kuitenkaan tuntijaossa ole säädetty. Kuntien tiukka taloustilanne uhkaakin iskeä oppitunteihin, joita ei ole pakko järjestää.
— Tästä me olemme Opetushallituksessa huolissamme. Jonkin verran kunnista on tullut viestejä, että on vähennetty erillisiä suomi toisena kielenä -opetuksen tunteja, Nissilä kertoo.

Väestörekisterin äidinkieli ei kerro kielitaidosta

Suomi toisena kielenä -oppimäärä saattaa herättää epäluuloa myös maahanmuuttajavanhemmissa. Osa jopa vaihtaa lapsensa äidinkieleksi suomen väestörekisteritietoihin, ja toivoo, että lapsi päätyisi valtaväestön mukana tavallisille äidinkielen tunneille.
Esimerkiksi Helsingissä on väestörekisterin mukaan noin 5 000 vieraskielistä oppilasta. Suomen opetusta tarvitsevien määrä taas on opetusviraston mukaan 500 suurempi.
— Joissakin perheissä tai yhteisöissä liikkuu sellaisia ajatuksia, että lapsi, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ei voi saada suomen kansalaisuutta. Sitten on harhaluulo, ettei pääse yliopistoon, jos on opiskellut peruskoulussa tai toisella asteella suomi kakkosta, opetuskonsultti Sari Korkalainen kertoo.
Väestörekisterissä äidinkielen voi vaihtaa ilman perusteluja, mutta kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaito ja S2-opetuksen tarve arvioidaan rekisterin merkinnöistä riippumatta.

Pakollinen tuntimäärä kuroisi kuntakohtaisia eroja

Suomi toisena kielenä -opettajien ammattijärjestö toivoo, että kouluille pakollisesta tuntimäärästä päätettäisiin tuntijaon uudistuksen yhteydessä.
Myös Opetushallituksessa nähdään, että tämä täsmentäisi oppilaiden oikeuksia ja kaventaisi kuntakohtaisia eroja. Huono puolikin tosin löytyy, Leena Nissilä sanoo.
— Silloin poistuisi nykyisen oppilaan tarpeista lähtevä joustavuus äidinkielen ja suomi toisena kielenä -oppimäärän välillä, jos kaikille annettaisiin sama tuntimäärä riippumatta maassaoloajasta ja lähtökielestä.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) asetti uuden työryhmän pohtimaan tuntijakoa elokuun lopussa.

YLE Uutiset / Hanna Eskonen

по-русски

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2013/02/05/problemy-s-obucheniem-finskomu-yazyku-immigrantov/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *