«

»

Янв 07 2013

Распечатать Запись

Финские пословицы и поговорки

Suomalaisia sananlaskuja


 A

Aamu on iltaa viisaampi.

Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.

Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.

Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.

Aatto on juhlista jaloin.

Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.

Ahkeruus kovankin onnen voittaa.

Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.

Ahneella on paskainen loppu.

Aidan takana ruohokin on vihreämpää.

Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.

Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.

Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.

Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia.

Aina roiskuu kun rapataan.

Aina vaivainen valittaa.

Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.

Akka mies asetta paitsi.

Akoilla ja susilla on maailma pilattu.

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. — Начало всегда сложное, в конце «спасибо» стоит. (рус.: глаза боятся — руки делают)

Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.

Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!

Antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa.

Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas.

Arka mies ei saa kaunista vaimoa.

Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Arvonsa mies ansaitseepi vaan ei liikaa ylistystä.

Ase miestä myöten.

Asialla on kaksi puolta.

Askel askeleelta portaita kiivetään.

Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.

Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.

Auta miestä mäessä, älä mäen alla.

Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.

E

Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti.

Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.

Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa.

Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.

Ei auta itku markkinoilla.

Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.

Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan

Ei elämä irvistellen somene.

Ei elävä kuolevansa usko.

Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö.

Ei haukkuva koira pure.

Ei hiiri heinäkuorman alle kuole.

Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.

Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.a kiirettä luonut.

Ei järkeä kauhalla päähän ajeta.

Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.

Ei kahta ilman kolmatta.

Ei kaikille jaettu leipä moninkertainen ole.

Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää.

Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.

Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Ei kateen kontti ole koskaan täysi.

Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.

Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.

Ei korppi korpin silmää noki.

Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.

Ei kukaan ole seppä syntyessänsä.

Ei kukaan oo köyhän lanko.

Ei kukko käskien laula.

Ei kysyvä tieltä eksy.

Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.

Ei köyhänkään suu tuohesta ole.

Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.

Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.

Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.

Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.

Ei leikki leivässä pidä.

Ei Luojakaan laiskoja elätä.

Ei lämmin luita riko.

Ei makeaa mahan täydeltä.

Ei melatta merelle.

Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.

Ei mieli mettä keitä.

Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.

Ei niin pientä putkee, ettei reikää keskellä.

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.

Ei näe metsää puilta.

Ei nöyrän kaulaa katkaista.

Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen.

Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.

Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.

Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.

Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran

(Kalevalaisesta runoudesta)

Ei omena kauas puusta putoa.

Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.

Ei oppi ojaan kaada.

Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

(Kalevalaisesta runoudesta)

Ei paska punniten parane.

Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.

Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.

Ei pisara meressä tunnu.

Ei puku tee pyhimystä.

Ei puu ensi lyönnillä kaadu.

Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.

Ei sanottu sana suuhun palaa.

Ei savua ilman tulta.

Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.

Ei se eilisen teeren poika ole.

Ei se helvettikhä niin kuuma ole, kun pappi sen saarnaa.

Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.

Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.

Ei se pelaa joka pelkää.

Ei se putoaminen vaan se äkkipysäys

Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.

Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.

Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.

Ei silmä osaa ota.

Ei sitä koskaan tiedä mis puus piru istuu…

Ei sota sanomittaan mene.

Ei sota yhtä miestä kaipaa.

Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.

Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.

Ei susi silmiänsä häpee.

Ei suuret sanat suuta halkaise.

merkitys: teot painavat enemmän kuin sanat

Ei syntyvä sijaa katso.

Ei syyhyttä saunaan.

Ei sää sääreen tartu.

Ei talosta lähdetä kuin torpasta.

Ei terve ruumis työtä kaipaa.

Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku.

Ei todenpuhuja saa yösijaa.

merkitys: totuudella ei elä

Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.

Ei tupella tapella

Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.

Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.

Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä — niitä kasvaa itsestänsä.

Ei työt tekemällä lopu.

jatko: ..eikä järvi soutamalla kulu.

Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.

Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.

Ei tässä kurjuutta kummempaa.

Ei vahinko tule kello kaulassa.

Ei vahinko yksinään tule.

Ei vanha koira istumaan opi.

Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.

Ei vara venettä kaada.

(kalevalaisesta runoudesta)

asiayhteys: Veneretkueen mukaan saadaan kesken matkaa sankari, joka samalla tuo mukanaan veneeseen korkeamman laidan.

Ei vedessä veneen jäljet tunnu.

Ei velka mätäne.

Ei vierivä kivi sammaloidu.

Ei viikate heiniä valitse.

Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.

Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa. -JJ

Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.

Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksi pääsky kesää tee.

Eihän se niin kiire oo,ettei lähteä kerkiä.

Elämä on kuin lapsella paita: lyhyt ja sontainen.

Enemmän päiviä kuin kakkaroita.

Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.

Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.

Ennen maa repeää kuin huora häpeää.

Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.

Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.

Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.

Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.

Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.'

Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.

Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.

Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.

Esteet katoavat etevän tieltä.

Eteenpäin elävän mieli.

Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.

Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.

Ei oppi ojaan kaada

H

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Harjoitus tekee mestarin.

jatkoa: …ja mestarikin harjoittelee.

Haukkuva koira ei pure.

Hakkaa päälle pohjan poika.

Hedelmistään puu tunnetaan.

Ajatus Raamatusta, Matteus 7:16,17

Hei hulinaa, sano mummo, kun kirnuun pieras.

Heikot sortuu elon tiellä.

jatkoa: …ja toiset senkun porskuttaa.

Helposti saatu on helposti menetetty.

Helppoa ja hauskaa kuin lapsen hakkaaminen.

Helppoa ku heinänteko.

Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet.

Herra on herra helvetissäkin.

Herra se on herrallakin.

Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.

Herrat ja koirat jättävät oven auki.

Hiiri pitkän säästön syö.

Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä.

Hiljaa hyvää tulee.

Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.

Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.

Hiljaa ku kusi sukassa.

Hiljaa mäessä.

Hillavuosi, hallavuosi.

Hitaita herrain kiiruut.

Hoh, hoh, hoijjakkaa, ei jaksa naijakkaa.

Hommat hanskassa, hanskat hukassa.

Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.

Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.

Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.

Hulluja on 99 eri lajia ja hulluin on se, joka paskalla ollessaan laulaa.

Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.

Hullun eväs ensin syödään.

Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.

Hullu niin kylpee, että nahka lähtee.

Hullu ei huomaa, eikä viisas sano mitään.

Huokaa sydän, älä halkea!

Huono paimen, joka sutta rakastaa.

Huono työ tulee kalliksi.

Huvinsa kullakin.

Hyvin menee mutta menköön.

Hyvin menee, herrat nauraa!

Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.

Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.

Hyvä kello kauas kuuluu.

jatkoa …paha vielä kauemmas.

Hyvän työmiehen perse on aina jouhen verran raollaan.

Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.

Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.

Hyvät kuolee ensin.

Hädässä ystävä tunnetaan.

Hätä ei lue lakia.

Hätä keinot keksii.

Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.

Hävis kun pieru Saharaan.

I

Idästä ei tule muuta hyvää kuin aurinko

Ihmemies Intiasta: varpaanvälitkin 15 senttiä.

Ihmemies Intiasta, syö rautaa, paskantaa kettinkiä.

Tuntemattomassa sotilaassa Koskela sanoo: «Koskela Suomesta: Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä.»

Ihminen päättää, Jumala säätää.

Ihminen se pappikin on.

Ihmisen elanto on orjuuden olento.

Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.

Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.

Ilmainen tulitikku voi tulla kalliiksi, jos poltat talosi.

Ilman muuta ja muut ilman.

Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.

Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.

Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.

Ilta on aamua viisaampi.

Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.

Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.

(Kalevalaisesta runoudesta)

Isäntä on aina vieraan väärtti.

Itku ei auta markkinoilla.

Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.

Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.'

Itsekehu haisee

Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.

J

Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.

Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.

Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.

Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.

Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.

Joka kusematta pieree, se naimatta kuoloo.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

(Kalevalaisesta runoudesta)

Joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön.

Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.

Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.

Joka paljon lupaa, se vähän antaa.

Joka synnitön on, se viskatkoon ensimmäisen kiven.

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se parhaiten nauraa.

alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 «Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.»

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.

Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.

Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.

jatkoa: ja sitä molempiin, joka unohtaa.

Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.

Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.

Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.

Jokainen on oman onnensa seppä.

Jokainen pisara muovaa kiveä.

Jokainen taaplaa tyylillään.

Joko rauha taikka rauta.

Jo laiskakin virkoaa kun tulee kotialähdön aika.

Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.

Jonka mesi kielessä, sillä myrkky mielessä

Jonka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa

Jonossa kuin köyhän talon porsaat.

Joopa joo, sanoi renki päissään.

Joopa joo, sano jätkät päissään.

Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.

Jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat meille nisua.

Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!

Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta.

Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.

Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.

Jos ei vuori tule Muhammedin luo…

…täytyy Muhammedin mennä vuoren luo.

Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.

Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.

Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.'

Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.

Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.

Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.

Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.

Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.'

Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Jouluna saa syödä yölläkin.

Joutilas kuin vanha allakka.

Juosten on matka joutuisampi.

Jäljestään jäniskin tunnetaan.'

Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.

Järkee kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.

Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.

Jäädä kuin nalli kalliolle

K

Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.

Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän.

Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.

jatko: …ja sekin sulaa pois

Kaikki muu on turhaa, paitsi saunominen.

Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.

Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.

Kaikkia meitä hassuttaa mutta eri lailla kutakin.

Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki

Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki

alkuperä: Saamelainen sananlasku

Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.

Kaikkiruokainen köyhän lapsi.

Kaino mies ei saa kaunista akkaa.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Kaksin aina kaunihimpi.

Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.

Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.

Kana on munaa viisaampi.

Kansan käsi on karttuisa.

Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.

(Kalevalaisesta runoudesta)

Kateus vie kalatkin järvestä.

Katkes ku kanan lento!

Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.

Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.

Kauas on pitkä matka.

Kaukaa se on vesikin makeampi.

Kauneus on vain iholla mutta rumuus menee luuhun saakka

Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.

Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti.

Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.

Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.

Kauppa se on, joka kannattaa.

Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.

Kaveria ei jätetä!

Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä.

Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

Kellä on maltti, sillä on valtti.

Ken elää, se näkee.

Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Ken toista haukkuu se itse on, ken itseään haukkuu se toinen on.

Kenellä olutta, sillä ystäviä.

Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.

Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa.

— Keminmaa

Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.

´´Kerro terveisii, kehu minnuu.. «

Kerta kiellon päälle.

Kerta se on ensimmäinenkin.

Kertaus on opintojen äiti.

Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.

Kieli kärkkäältä palaa.

Kierrä, älä kiroa, sanoi kivi kyntäjälle.

Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.

Kiiltää kuin juutalaisen munat.

Kipinästä tuli syttyy.

Kiroaa kuin lohilappalainen.

Kirkkomaa se on isänmaa.

Kissa kiitoksella elää.

Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.

Kissan ilo hiiren itku.

Kiusa se on pikkukiusakin.

Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.

Kolmas kerta toden sanoo.

Kolmas on aina liikaa.

Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.

Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.

Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.

Koneella tekee vaikka marakattia.

Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.

jatko: ..vaihtelu virkistää sano kissa ku akalla pöytää pyyhki.

Konstit on monet sano akka ku käveli ja kusi ja poimi käpyjä.

Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.

Korppu oikein ja korppu nurin — siinä on kahenlaista kahaveleipää.

Korsi porsaan suussa.

Kosto elää.

Kosto on suloinen.

Kotiinsa on moni kuollut.

Koulun käyt, tyhmänä kuolet.

Kovat on koneet, sanoi vaari hohtimia

Kreivin aikaan.

Kuin juosten kustu.

Kuin kuuma veitsi voin läpi.

Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.

Kukkiihan se perunakin.

Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja.

— Vimpeli

Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.

Kun kissa on poissa niin hiiret tanssivat pöydällä

Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii

Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.

Kun lumeen kusee, niin jälki jää.

Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.

Kun mies itkee, pitää parran päristä.

Kun oikein kovaksi ottaa, niin isäkin imettää

Kun on litteitä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.

Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka

Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.

Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla

Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.

Kun savolainen puhuu, on vastuu kuulijalla.

Kuolema kuittaa univelat.

Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.

Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Kuuluu lapsen itkua ja kirveen hiontaa.

Kuu on nuorten miesten aurinko.

Kuu on torpparin aurinko.

Kutina pahenee raapimalla.

Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.

Kyllä haudassa aikaa maata on.

Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kunhan ne voissa paistetaan.

Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.

Kyllä koira haavansa nuolee.

Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaakin.

Kyllä kukko aina kanan voittaa.

Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.

Kyllä laiska kaikkein ahkerin on kun vain ryypyn saa

Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.

Kyllä maa omansa perii.

Kyllä maailma laahaa.

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.

Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Kyllä köyhä köyhän löytää.

Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.

Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.

Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.

Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.

Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.

Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.

Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.

Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.

Kyllä sopu sijaa antaa.

Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.

Kylmiä talven lämpimät.

Kylmä kahvi kaunistaa.

jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.

jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.

Kylmä käsi, lämmin sydän.

Kylmät jalat, lämmin sydän.

Kyläsepän tekemä!

Kysyen kylän löytää.

Kysyvä ei tieltä eksy.

myös: Eksyvä ei tietä kysy.

Kädet käy kuin tynnyrin pesijällä

Käki elättäjänsä syö.

Kännissä ja kihloissa on kiva olla, krapulassa ja naimisissa yhtä helevettiä.

Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.

Käy kiinni kuin sika limppuun.

Käy piru pappilassakin.

Köyhyydestä ei sakoteta.

Köyhyys ei ole ilo kellekään.

L

Laiska töitään laskee.

Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.

Laiska kuin lapamato.

Laiska kuin pystyyn nostettu lapamato.

Laita paska asialle, mene itse perässä.

Laita lapsi asialle, mene itse perässä.

Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.

Lapsen suusta kuulee totuuden.

Lapsi tuo leivän mukanaan.

Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.

Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.

Leikki on lasten työtä.

Leipä miehen tiellä pitää.

Let's go luteet, peti palaa.

Let's go lehmät, sonnilla seisoo.

Let's go lehmät, navetta palaa.

Levisi kuin Jokisen eväät.

Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.*

Lyödään viisaat päämme yhteen.*

Lähtee kuin jänis makuulta.

Lähti ku paska rattaasta.

Lähti kuin Annikki Tähti.

Lähti kuin hauki rannasta.

Lähti kuin kuppa Töölöstä.

Sanonta viittaa alkuaan sukupuolitautisairaalaan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui klassisen

repliikin.

Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000.

Lähtee kuin purkka tukasta.

M

Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.

Maassa maan tavalla, tai maasta pois

Maasta se pienikin ponnistaa.

Makaa kuin laskulohi.

Makaa kuin kala kuivalla rannalla

Makaa kuin markkinalahna

Makunsa kullakin sano koira kun persettään nuoli

Makuasioista ei kiistellä.

Makuasioista ei kiistellä, mutta huonosta mausta voi huomauttaa…

Markassa tuhannen alku.

Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.

Melkein on metri rannasta.

Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti kun tytär naimisiin meni.

Metsä on suomalaisen kirkko.

Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.

Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.

Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.

(Kalevalaisesta runoudesta)

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.

Myös: Mikäs pahan tappais, ellei paha itse.

Myös: Mikäs pahan tappais, ellei viina?.

Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.

Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.

Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää.

Minkämoinen puu, semmoset oksat.

Minä istun iloissani ja annan surun huilata.

Missä on tahtoa, siinä on tie.

Missäpä mustalaiset ellei häissä.

Mites nyt suu pannaan, sano Jooseppi ku huulensa poltti.

Mitä huono huokaa ku sun turvas on rees

Sanoi ukko näin muorille, ukon istuessaan itse reessä ja muorin vetäessä lumihankeen juuttunutta hevosta hangesta irti.

Mitä nopeammin, sitä nopeammin.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Mitä paskalla ku ei oo peltookaa.

Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.

Jatkoa: …ja suuret on muotia.

Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?

Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.

Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

(Lemminkäisen leivän kuvailua Kalevalaisesta runoudesta)

Muija ja kakarat ovat miehen piruja.

Mummo lumessa ja anoppi kusessa.

Mureaa, sanoi mummo kiisseliä

Myöhäistä valittaa kun maito on maassa

Myöhäistä itkeä kun on jo paskat housussa.

Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

N

Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.

Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.

Nauru pidentää ikää.

jatko: «…ellet kuole nauruun.»

Naurisvarasta ei hirtetä.

Merkitys: Rangaistuksen tulee olla suhteessa rikokseen.

Neuvo hyvä, apu parempi.

Neuvottu mies on puoliksi autettu.

Niin makeaa, että menee kieli pyllyyn.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Niin makaa, kuin petaa.

Nostetaan kissa pöydälle

Otetaan jokin hankala asia käsiteltäväksi.

Alkuperä: kun halutaan katsoa, onko kissa kolli vai naaras, nostetaan se pöydälle lähde?

Nousi kuin lehmä makuulta.

Nuorena vitsa väännettävä.

Nuoruus on nuoruuden tuhlaamista.

«Nyt», sano mummo ja pyörtyi.

Nätti kuin sika pienenä.

Nättinä korppikin poikaansa pitää.

Joku raja jokaisella

O

Ojasta allikkoon.

merkitys: huonosta vieläkin huonommaksi

Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla, inventaarion jälkeen.

Oma apu paras apu.

Oma kehu haisee.

Oma lehmä ojassa.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa) lähde?

Oma suu lähinnä.

myös: Oma suu lähempänä kuin kontin suu

Omasta selkänahasta olen auton repiny, sano turkistarhuri»

On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.

On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.

On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.

On oravalle oikein että käpy on jäässä

On se laiskallakkii kiire lauantaina.

On taottava silloin, kun rauta on kuuma.

On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.

On vähäkin tyhjää parempi.

Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.

Oppia ikä kaikki.

P

Paha saa aina palkkansa.

jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.

jatko: ..ja ison talon edut.

jatko: ..ja hyvä saa lopputilin.

Pakko mahtua kun on vihitty.

Paistaa se päivä risukasaankin!

Painaa kuin synti!

Paksusta pala parree.

Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.

Parempi karvas totuus ko makea valhe.

Parempi kermakakku vieressä kuin kaksi jääkaapissa.

Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

Parempi maassa kun jumalattoman suussa

Parempi myöhään kun ei milloinkaan

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.

Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.

Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Pennissä on miljoonan alku.

Peukalo keskellä kämmentä.

Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.

Pienellä miehellä isot puhheet.

Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.

Pienilläkin padoilla on korvat.

Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.

Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.

Pilkka sattuu omaan nilkkaan.

Pitkä kuin nälkävuosi.

Pitäs lähtee, sano kärpänen, ku tervaan tarttu.

Poikkeus vahvistaa säännön.

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Pojasta polvi paranee.

Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.

— Satakunta

Puhtaus on puoli ruokaa.

merkitys: kun pidät itsesi ja ruokasi puhtaana, saat siitä enemmän irti

Puhuen asiat selkenee.

Puhumatta paras.

Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.

Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.

Pyörii kuin pieru Saharassa.

Pyörii kuin ryssä Anttilassa.

merkitys: käytetään rauhattomasta henkilöstä

R

Raha tulee rahan luo.

Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu

Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan

Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Rahalla saa ja Mersulla pääsöö

Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Rahan puutteessa on moni köyhynyt.

Rahan tuloa ei voi estää.

Raja se on raittiuvellakkii.

Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Rakkaudesta se hevonenkin potkii.

Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.

Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jäävät auki.

Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.

Rakko laiskan kämmenessä, känsä työtä tekevän.

Rehellisyys maan perii.

Reikä se on rinkelissäkin.

Riita repii, rauha rakentaa.

Rohkea rokan syö.

jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.

muunnos: Rohkea rotan syö

Routa porsaan kotiin ajaa.

Ruiskii kuin Röyhy-Roopen kulli

Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.

merkitys: puolison valintaohje

Rumat ne vaatteilla koreilee.

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.

Ruoka on hyvää nälkää vastaan.

Ryhmässä tyhmyys tiivistyy.

Ryssä on ryssä vaikka voissa paistettuna

Ryypätä saa, muttei rähjätä.

S

Saat viisaan nimen jos et virka mitään.

Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.

Sanasta miestä, sarvesta härkää.

Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!

Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.

Sauna on köyhän apteekki.

Se ei pelaa, joka pelkää.

Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Se mikä ei tapa, se vahvistaa.

Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

Se mikä on ollutta, se on mennyttä.

Se on koree jos on luonnon lihava.

Se on myöhästä hiiren haukotella.
jatkoa… kun on kissan suussa.

Se on koiralle oikein että luu on kovaa ja koppi vuotaa

Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.

Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.

Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.

Selvähän se on, kännissä se on!
— Ähtäri

Sen laulua laulat jonka leipää syöt

Seura tekee kaltaisekseen.

Siinä se seisoo kuin paska Junttilan tuvan seinässä

Siinähän se ikäkin kuluu, missä aika menee.

Siitä kieli mistä mieli.

Siitä puhe mistä puute.

Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.

Silmistä sielu paistaa.

Sitä saa mitä tilaa.

Sita sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.

Sopii kuin isä äitiin.

Sopii kuin nenä päähän.

Sopii kuin nyrkki silmään

Sopii kuin silmä otsaan.

Suku on pahin.

Suo siellä, vetelä täällä.

jatko: ..vastaranta kaikkialla.

Suomalainen ei kehu, ei ainakaan itseään.

Suot sulaa, maat sulaa — suruton sydän ei silloinkaan.

Suu säkkiä myöten.

Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.

Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.

Sääli on sairautta.

Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.

T

Talo elää tavallaan, vieras lähtee ajallaan.

Tavallansa maa elää.

Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.

Tilaisuus tekee varkaan.

Toimii kuin junan vessa.

Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.

Toivossa on hyvä elää.

jatko: ..sanoi lapamato.

jatko: ..ja Uskossa on hyvä kuolla, sanoi lapamato.

Torstai toivoa täynnä

Totuus on sodan ensimmäinen uhri.

Tupakka tappaa, mut voi porkkanaanki tukehtua.

Tulta munille.

Tuli kuin Manulle illallinen.

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tulis jo talvi ja tappas pummit

Tulis kesä ja kärpäset ni olis köyhälläkin kavereita

Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.

alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi lähde?

— Jämsänkoski

Tyhjä kuin Forssan tori

Tyhjästä on paha nyhjästä.

Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Tyhmyydestä sakotetaan.

Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta.

Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

Tyhmä kuin saapas.

Tyvestä puuhun noustaan.

Työ tekijäänsä kiittää.

Täynnä kuin Turusen pyssy.

U

Uppoaa kuin häkä päähän.

Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.

Usein ihminen joka puree kättä joka häntä ruokkii, nuolee jalkaa joka häntä potkaisee.

Uusi lumi on vanhan surma.

Uusi vuosi, uudet kujeet.

V

Vaatteet tekevät miehen.

Vanha suola janottaa.

Vahingosta viisastuu.

Vahinko ei tule kello kaulassa.

jatko: ..muille kuin tyttölöille.

Vaihtelu virkistää.

Vaihtelu virkistää sano kissa ku eukolla pöytää pyyhki.

Vakka kantensa valitsee.

Valheella on lyhyet jäljet.

Vanha kuin jeesus.

Vanha kuin taivas.

Vanhassa vara parempi.

Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.

Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.

Vesi vanhin voitehista.

Viedään kuin pässiä narussa.

Vierivä kivi ei sammaloidu.

Vieläkö vanha suola janottaa.

Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.

Viina on viisasten juoma.

Viisas elää vähemmälläkin.

Viisas tyhmä on viisaampi kuin tyhmä viisas.

Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat.

Vitullakos vihellät, kun huuli on halki.

Vituttaa niin, et ei veri kierrä.

Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.

Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Vie mennessäs tuo tullessas.

Y

Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.

Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.

Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.

Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

Ylenkatse lapsen sydämen särkee.

Ylenkatse lasta itkettää, vaan ei osan vähyys.

Ylös, ulos ja lenkille

Jatkoa: …sano Pyöveli hirtettävälle.

Ympäri käydään, yhteen tullaan.

Yrittänyttä ei laiteta.

Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.

Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.

Yksin lämmin, kaksin lämpimämpi.

Ä

Älä itke ruma lapsi, ei se itku kaunista

Älä itke ruma lapsi, ei äitiskää kaunis oo

Älä itke ruma lapsi, ei äitiskään ollut mikään prinsessa

Älä itke ruma lapsi, maailma muuttu paremmaksi, ehkä muuttuu ehkä ei, olet ruma anyway.

Älä itke ruma lapsi, ota rusina. Huomenna äiti vie sinut naamarikauppaan.'

Älä itke ruma lapsi, ostetaan vappuna sulle naamari.

Älä laita kaikkia munia samaan koriin!

merkitys: hajauta riski niin, että riskin toteutuessa vahinko jää mahdollisimman pieneksi

Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.

Älä maalaa pirua seinälle.

Älä mene herrojen kanssa marjaan.

Älä murehdi. Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää.

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Älä pane kiveä kuorman päälle.

Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.

Älä pure ruokkivaa kättä.

Älä vielä sen varsan selkää katkaise.

Äänellänsä se variskin laulaa. 

источник: http://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: http://www.suomesta.ru/2013/01/07/finskie-poslovicy-i-pogovorki/

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *